IMETTÄJÄ.
Hyi teitä! Mikä olette mies?
ROMEO.
Mies semmoinen, rouvaseni, jonka Jumala on luonut itseänsä turmelemaan.
IMETTÄJÄ. Totta vieköön, hyvin sanottu: — itseänsä turmelemaan, niinkö? — Hyvät herrat, voiko kukaan teistä sanoa, missä saisin tavata nuoren Romeon?
ROMEO. Sen minä voin sanoa; mutta nuori Romeo on tavatessanne vanhempi, kuin hän oli etsiessänne. Minä olen nuorin sen nimisiä, pahemman puutteessa.
IMETTÄJÄ.
Hyvin sanottu!
MERCUTIO. Vai niin! Onko pahin hyvää? Sangen hyvä käsitys, todellakin! Älykästä, älykästä!
IMETTÄJÄ. Jos te, herra, olette hän, niin olisi minulla teille vähän puhuttavaa kahdenkesken.
BENVOLIO.
Pyytää häntä varmaan illalliselle johonkin.
MERCUTIO.
Parittaja, parittaja! Ho hei!
ROMEO.
Mitä vainut?