CAPULET.
Niin onneton on laita, ett' ei ole
Meill' aikaa ollut päättää Juliasta
Hänelle, nähkääs, Tybalt oli kallis;
Ja mulle myös: — niin, kaikki kerran kuollaan. —
On myöhä jo, hän kamariins' on mennyt.
Ja, totta vie, jos teist' ei seuraa oisi,
Minäkin makuull' oisin aikaa ollut.
PARIS.
Ei aika huolla, kun on huolten aika. —
Hyv' yötä, rouva; tervehtikää neittä.
KREIVINNA CAPULET.
Aamulla varhain tutkin tytön mielen;
Nyt häkkiins' sulkeutuu hän huolineen.
CAPULET.
Julian rakkauden, kreivi Paris,
Ma taata rohkenen; hän kaikess', arvaan,
Mua tottelee; — niin, siit' ei epäilystä.
(Puolisolleen:)
Käy hänen luonaan, ennenkuin käyt maata.
Vie tieto Paris-kreivin rakkaudesta
Ja, kuule, käske ensi keskiviikoks —
Vaan, mikä päivä nyt on?
PARIS.
Maanantai.
CAPULET.
Vai maanantai? Vai niin! Siis keskiviikko
On varhaista. Vaan torstai. — Torstaina
Hän tulkoon, sano, tämän kreivin vaimoks. —
Sopiiko teille? Kiirehdinkö liiaks?
Ei hommaa mitään: — ystävä tai pari; —
Kun, nähkääs, Tybalt on niin hiljan kuollut,
Niin näyttäis niinkuin emme rakastaisi
Omaistamme, jos liiaks reuhaisimme.
Siis, puoli tusinaa vain ystäviä,
Ja siinä kaikki. Soveltuuko torstai?
PARIS.
Oi, että huomenna jo olis torstai?
CAPULET.
No hyvä! Hyvästi! — Siis torstaina. —
(Puolisolleen:)
Käy Julian luona, ennenkuin käyt maata,
Hääpäivän varaks valmistele häntä. —
Hyvästi, kreivi! — Tulta kamariini!
Hyväinen aika, jo niin myöhä on,
Ett' aikaiseksi luulis. — Hyvää yötä!
(Menevät.)
Viides kohtaus.