TIMON.
Sun-laisees ryöttään sylkeä ei viitsi.
APEMANTUS.
Ruton oma, kirottavaks liian halpa!
TIMON.
Sun rinnallas on puhdas joka konna.
APEMANTUS.
Pitaalia on kaikki, mitä haastat.
TIMON.
Jos sinut nimitän. —
Sua pieksisin, mut kädet saastuis siitä.
APEMANTUS.
Voi, että kieleni ne mädättäisi!
TIMON.
Rupisen koiran pentu, sinä, pois!
Ma kuolen kiukusta, kun elät. Pyörryn,
Kun näen sun.
APEMANTUS.
Pakahdu!
TIMON.
Pois, rietas konna!
Kiveä sinuun tuhlata on sääli.
(Heittää kiven hänen jälkeensä.)