POIKA.
Omassa kodissanne; siellä paraikaa riisuu aseitaan.
PANDARUS.
Sano hälle, poikaseni, että tulen.
(Kantapoika menee.)
Pelkään, että hän on haavoittunut; hyvästi, orpanaiseni!
CRESSIDA.
Hyvästi, setä!
PANDARUS.
Tulen takaisin tuossa paikassa, orpanaiseni.
CRESSIDA.
Mitä tuomaan, setäseni?
PANDARUS.
Lemmenlahjan Troilukselta.
CRESSIDA.
Ja sillä lahjall' aiot — parittaa. —
(Pandarus menee)
Hän valat, kyyneleet ja lahjat tarjoo,
Ja niillä toisen pyyteitä hän varjoo.
Mut Troilus mulle paljo tutump' on,
Kuin mitä näyttää peili Pandaron.
Toki emmin. Enkel' anottaiss' on nainen,
Ja sitten tyhjää: hetken ilo vainen.
Et paljon tiedä, jos et tiedä, tyttö,
Ett' yltyy halutessa lemmen syttö,
Ja että palavampi aina mies
On saamattaan, kuin saavansa jos ties.
Minulle lempi antoi ohjeen korjan:
Jos myönnät, herran saat, jos kiellät, — orjan.
Mua uskollinen lempi johdattaa,
Mut sit' ei silmistäni nähdä saa.
(Menee.)
Kolmas kohtaus.
Kreikkalaisten leiri. Agamemnonin teltan edusta.