CRESSIDA.
Jumalatko kateet?
PANDARUS.
Ovat, ovat, sehän on liiankin selvää.
CRESSIDA.
Ja tottako mun täytyy Troia jättää?
TROILUS.
Se kauhea on totuus.
CRESSIDA.
Troilus myöskin?
TROILUS.
Troilus ja Troia.
CRESSIDA.
Onko mahdollista?
TROILUS.
Ja heti. Sallimuksen vääryys kieltää
Jäähyväisetkin, viivytyksen työntää
Tylysti syrjään, törkeästi purkaa
Huultemme liiton, lemmensyleilymme
Väkisin ehkäisee, ja pyhät valat
Kuristaa kesken niiden syntymää.
Me kaksi, jotka oomme toisistamme
Tuhannet huokaukset maksaneet,
Nyt saamme myydä itsemme, me kurjat,
Tylyhyn, köyhään katkohuokaisuun.
Nyt herja aika rosvon kiirein kokoo —
Ei tiedä kuinka — runsaat saaliinsa.
Niin monet hyvästit kuin taivaan tähdet,
Sanoilla, suuteloilla vahvistetut,
Se sulloo vaivaiseen jäähyväiseen,
Ja meille suo vain yhden nälkämuiskun,
Jonk' itku pidätetty karvaaks suolaa.
AENEAS (ulkoa).
No, prinssi, onko neiti valmis?
TROILUS.
Kuule,
Sua kutsutaan! Noin haltiakin huutaa:
"Käy matkaan!" sille, jonk' on aika kuolla. —
Vain hetki malttakaa; hän kohta tulee.