HECTOR.
Neoptolemuskaan,[9] tuo ihmemies,
Min kypärästä huhu huutaa: "Kuulkaa!
Tuo on se, tuo!", ei julkeis itselleen
Anastaa Hectorilta maineen varaa.
AENEAS.
Molemmin puolin tässä varrotaan,
Mit' aiotte nyt tehdä.
HECTOR.
Siihen vastaan:
Syleilyyn kaikki päättyi. — Hyväst', Ajax!
AJAX.
Jos onnistuisi minun pyyntöni, —
Se harvinaista on, — niin käskisin
Tään kuulun langon meidän telttoihimme.
DIOMEDES.
Sen Agamemnon sois; ja Hector-urhon
Achilles tahtois aseetonna nähdä.
HECTOR.
Aeneas, kutsu veli Troilus tänne;
Tää veljesvierailumme tiedoks saata
Odottaville troialaisille;
Palatkoot kotiin. — Kätes mulle, lanko!
Ma luonas atrioin, niin urhos näen.
AJAX.
Suur' Agamemnon tulee meitä vastaan.
HECTOR.
Nimitä arvokkaimmat nimeltään;
Hakeva silmäni Achilleen kyllä
Jo hänen jättivartalostaan tuntee.
AGAMEMNON.
Suur' urho! Mies sua tervehtii, jok' ennen
Ois tuommoisesta vihollisest' erin.
Vaan tervehdyst' ei tää; siis selvemmin:
Mik' ollutt' on ja tulevaa, se peitoss'
On unheen ruumenten ja raunioiden;
Mut tällä haavaa kunto vilpitön,
Ludoista juonist' ihan puhdistettu,
Sua, suuri Hector, hurskaan suoruudella
Sydämmen sydämmestä tervehtii.
HECTOR.
Suur' kiitos, kaikkivoipa Agamemnon!