KAUKOMIELI (elpyen):
Lausu, ehdot kuulla tahdon tässä oitis — — —!
1:NEN TIETÄJÄ:
— — — Muistatkohan kosintata Kyllikkisi, kuinka silloin punnittihin, mittarilla mittelöitiin, ulkomuotosi asua: vakavuutta vartalosi, voimaa pohjejäntereidén, käsivarsien väkeä?
Avut oivat ulkonaiset, uljas ryhti ruumihin on kyllä pohjana parasna etsinnässä Pohjan neidon vastuksia voittamahan tiellä tänne tullessasi.
Täällä vasta valmistuupi tosi ottelu etehen, missä miestä miehevintä Vaa'an päällä punnitahan aivan toisella tavalla: (voimakkaasti.) onko sielusi osannut, puhtahaksi puhdistua, jalommaksi jännittyä, katumuksen kalvavassa ahjossa ylen kovassa.
Jos on painonsa havaittu painoiseksi punnuksien, joita Leijona lakien Jalopeura tähtitarhan laskenut on lautaselle puntariksi painamahan, sielunsa hyve satoa, silloin vasta pyynnöllensä huomiota annetahan.
LOUHI (Tietäjille kuin kysyen):
Kysyjälle rohkealle
ehtoni kai annettava?
(Tietäjät tekevät myöntävän liikkeen.)
(Kaukomielelle):
Sitten tyttöäin anele
kukkapäätä kuulustele,
kun sä hiihdät Hiiden hirven
Hiiden peltojen periltä.