Näyttämö:
Perälän tupa. Oikealla pitkä pöytä, perällä ja vasemmalla ovi ja kirjahylly.
Perälä (Istuen pöydän takana): Onko siis järkähtämätön päätöksesi, että et mene arpaa nostamaan tänään?
Otto: On. Enkä ikänä tule noudattamaan laittomia asetuksia.
Perälä: Oletko myöskin punninnut päätöksesi seurauksia. Voivat vangita ja viedä Venäjälle.
Otto: Vangitkoot. Viekööt vaikka Siperian äärimmäiseen kolkkaan. Kiduttakoot ja piinatkoot. En sittenkään mene nostamaan arpaa.
Perälä: Oikein puhuttu, poikani. Huomaan että sinussa juoksee isäsi verta. Ja luulen, että seisot myöskin päätöksesi takana kuin mies. Käyköön sitten kuinka luotu lienee.
Emäntä: Kyllä minä kuitenkin neuvoisin sinua Otto menemään syyniin. Muista, että esivallalla on miekka, jota se ei hukkaan kanna. Ja joka on esivaltaa vastaan, se on myös Jumalan säätyä vastaan. Kyllä tekisit viisaammin jos menisit syyniin, morsiamesikin tähden.
Otto: Anni tietää päätökseni, ja on yhtä mieltä kanssani. Ja onpa hän vielä luvannut tukea minua, etten päätöksessäni horjuisi.
Perälä: Saat olla ylpeä morsiamestasi, poika. Hän on kunnon tyttö.