(Menee oikealle).
Matleena: Saa nähdä kuinka asia onnistuu. Täällä ei näy olevan isäntä kotona. Luulen, että hän on mennyt syynipaikkaan. Ja silloin olemme pian aikaa vaarallisilla asioilla. Ehkä on siltä varalta paras pistää vähän luvatonta kirjallisuutta tuonne postillojen väliin. Ehkä se on hyväkin ase hätätilassa. Muuten on meidän toimittava siihen suuntaan, että saadaan Perälä pois sieltä arvannostohuoneesta siksi aikaa kun Oton arpaa vedetään. (Ottaa taskustaan papereita jotka pistää kirjahyllylle kirjojen väliin). Kas noin, eiköhän nuo jotain vaikuta. Vai mitä luulette?
Molotkiska: Se juva, se juva. Pane juksi pöydälle.
Matleena: Jaa, ehkä se on hyvä jättää yksi luettavaksikin. (Jättää yhden lehtisen pöydälle). Mutta nyt taitaa emäntä tulla.
Emäntä (Tulee arkaillen oikealta, käsi esiliinan alla jossa on raha. Menee perälle ja kurkistaa ovesta, sitten antaa rahan Matleenalle). Tässä on. Koettakaa toimittaa asia parhaanne mukaan. Mutta salaa, ettei vaan kukaan saa tietää. Karttakaa isäntää, sillä hän lähti sinne syynipaikkaan äsken.
Matleena: Kyllä ymmärrän ja luulen, että asia onnistuu. Meidän on kiiruhdettava, että emme myöhästyisi. Tuota, olisi hyvä, jos saisitte Oton makuulle, jotta luultaisiin hänen olevan kipeänä. Jos sattuisi kysymystä tulemaan, niin ei me tultaisi valehtelijoiksi!
Emäntä: Voinhan koettaa, vaikka luulen että hän ei siihen suostu.
Matleena: Koettakaa käyttää viekkautta. Sanokaa, että ne eivät voi vangita, jos hän tekeytyy kipeäksi. Ei, ehkä me nyt menemme. Kiitoksia nyt vaan. Saatte olla aivan huoleti, kyllä asia nyt hyvin menee. Hyvästi nyt vaan.
Molotkiska: Juvasti, juva emäntä.
Emäntä: Hyvästi vaan ja onnea asialle. (Matleena ja Molotkiska menevät). Voi, voi, kun se nyt vaan onnistuisi. Ja kun ei Juho nyt vaan tänään eikä huomenna huomaisi, että olen rahaa ottanut. Voisinhan sitten myöhemmin sen hänelle kertoa, että Oton pelastukseksi sen tein.