JOHTAVAT AATTEET IHMISKUNNAN
HISTORIASSA
Esittänyt
Yrjö Koskinen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki
1879.
LUENTOJEN SISÄLTÖ:
1. Johdanto
2. Alkuperäiset yhteiskunnat
3. Suuret itämaiset monarkiiat
4. Kreikkalaiset
5. Makedonialaisuus
6. Romalaisuus
7. Roman tasavallan häviö
8. Romalais-vallan merkitys
9. Uskonnon seikka Roman keisarikunnassa
10. Roman-vallan kukistuminen
11. Yleis-ihmisyys ja kansallisuudet
12. Siirto Vanhasta aiasta Keski-aikaan
13. Barbarien perustama yhteiskunta.
14. Romalais-keisarikunnan uudistus
15. Läänitys-laitoksen synty
16. Kirkollinen parannus-puuha
17. Yleinen silmäys varsinaiseen Keski-aikaan
18. Ristiretkistä
19. Keski-aian Katholiskunta
20. Läänitys-laitos
21. Kansalliset historiat: Italia, Ranska
22. Kansalliset historiat: Englanti
23. Kansalliset historiat: Saksa, itäiset kansat
24. Siirto Uuteen aikaan
25. Uskonpuhdistus
26. Protestanttinen taistelu
27. Tasapaino ja valtio-itsekkäisyys
28. Vallankumous ja kansalliset liikkeet
29. Historiallisen kehityksen yleinen luonto
30. Nyky-aian taistelu-seikoista
Viiteselitykset.
Nämä luennot saivat ensimäisen muotonsa siinä Naisakatemiassa, jonka muutamat opettajat Helsingissä panivat toimeen syksyllä 1873. Ensimäisenä vuotena esitin lyhyen katsauksen Suomen kansan historiaan, seuraavana vuonna 1874-75 oli ihmiskunnan historia luento-aineena. Tunti viikkoonsa kolmen-kymmenen viikon mittaan oli minulla ulkonaisena rajoituksena; sen mukaan oli opetus sovitettava, ja näin syntyi pääasiallisesti filosofiallinen katsaus maailman tapauksiin. V. 1876-77, jolloin Naisakatemia jo oli hajalle mennyt, keräytyi minulle samaa luentojaksoa varten erinäinen kuulijakunta naisia; olin silloin tilaisuudessa monessa kohden täydentämään ja parantamaan esitystäni. Heidänpä kehoituksesta ryhdyin myöskin tämän luentojakson julkaisemiseen. Työ on ollut vaivaloisempi kuin ensimmältä luulinkaan ja on tullut muiden tehtävien kautta viivytetyksi. Yhä uudestaan olen koettanut huolellisesti punnita sekä sen kannan tukevuutta, jolla seison, että teko-asiain todellista perää. Saatan sen vuoksi hyvällä omalla-tunnolla vakuuttaa, että se järjestelmä, jonka olen luullut löytäneen historian "johtavissa aatteissa", ei ole oikullisen mielikuvituksen synnyttämä. Oikeastaan tämä järjestelmä on hedelmänä koko minun opettaja-toimestani Yleisen historian edusmiehenä Yliopistossa. Ainoastaan muoto on nimen-omaan Nais-akatemian.
Pitäisi kenties jotain lisätä katsanto-kannastani, miksen ole esm. voinut hyväksyä sitä anthropologiallista tutkimustapaa, jonka Buckle et consortes ovat koettaneet panna historian-filosofian perusteeksi. Voisin siinä kohden luullakseni helposti osoittaa, että ihmiskunnan historia todellakin on jotain muuta kuin ihmis-eläimen luonnon-historiaa. Mutta tämä todistus onkin esitettynä itse luentojaksossani, jonka siis kokonaisenaan nyt heitän yleisön arvosteltavaksi.
Helsingissä Lokakuun lopulla 1879.
Kirjan tekijä.