[103] Herod IV 5-10. Vert. muutoin Skythaen ja Kimmerien retkistä Ukert, Geogr. der Griechen und Römer III, II, sivv. 264 seurr., 370 seurr. — Ranskalaiset Historioitsijat, Henri Martin, Amédée Thierry, Michelet j.m. pitävät nämä Kimmerit Keltalaisena kansana, ja sovittavat siihen myös Kimbrit, jotka taas Saksalaiset tutkijat tavallisesti pitävät Germanilaisina. Asia ei kuulu minun aineeseni, jos kohta nimi Kimmeri myöskin on johdettu Suomen sanasta: hämärä. Vertaa muutoin Diefenbach, Orig. Europ., sivv. 91, 290.
[104] Herod. IV. 110-117.
[105] Herod. IV 117: "Σαυρομάται νομίζουσι Σκυθική, σολοικίζοντες αυτή από τού αρχαίου, έπεί ού χρηστώς εξέμαϑον αύτήν αί Αμαζόνες".
[106] Strab., ed. Casaub., XI siv. 492; Qu. Curtius, VII 7.; Hippokrates, de aēribus etc. § 89.
[107] Plin., Hist. Nat. IV 25: "Sarmatæ, Græcis Sauromatæ"; Jornand. de Reb. Get. 50: "Sauromatæ vero, quos Sarmatas diximus." Straboni käyttää molemmat nimet: Σαυρομάται ja Σαρμάται. Ks. Strab. XII siv. 553.
[108] Diodor. II 43, 44; Plin., hist. nat. VI 7: "Sarmata, Medorum (ut ferunt) suboles."
[109] Ks. Schafarik, Slawische Alterthümer, saksannettu, Leipzig 1843, 1844, I siv. 366.
[110] Hesiod. ap. Strab. VII p. 300, 302.
[111] Ks. Ukert, Geogr. der Griech. u. Röm. III, II, siv. 287 seurr.; Vert. varsinkin se kirja, joka on tunnettu Hippokrateen nimellä, Περί άερων, ύδατων, τοπων βιβλίον (De aēribus etc., ed. Mackius, Wien 1743), X: Wankkurit ovat "πίλοισι περιπεφραγμέναι, εισι δε καί τετεχνασμέναι, ώσπερ οικήματα, τά μέν απλά, τά δε τριπλά. — — έν ταύταις μέν ούν ταίς αμάξαις αί γυνακίες διαιτεύνται αυτοί δ' έφ' ίππων όχεύνται οί άνδρες. — ίππάκην τρώγουσιν, τούτο δ' έστι τυρός ίππων." Vert. Herod. IV 2: "ού γαρ αρόται εισι, άλλά νομάδες"
[112] Ks. Hippokrates, de aēribus etc. X; Herod. IV 75.