[123] Ks. Zeuss, Die Deutschen, siv. 284.
[124] Ks. Meijer, Bunsenin kirjassa: Outlines of the Philosophy, I siv. 151.
[125] Ks. Eichhoff, Hist, de Ia langue des Slaves, Paris 1839, siv. 3.
[126] Ks. Polyain. VIII 56.
[127] Ks. Strab. VII siv. 310.
[128] Ks. Strab. VII, sivv. 306, 307.
[129] Appian, Mithrid. 69. — Että Jazygit olivat Sarmatoja todistaa Straboni, VH siv. 306: "oi Ίάξνγες Σαρμάται" sekä Plinio, IV 12: "Jazyges Sarmatae."
[130] Ks. Strab. VII 309-311. Hän nimittää esm. Taurit Σκυθικον έϑνος.
[131] Ks. Trebell. Pollio, Claudii vita, 6: "Scytharum diversi populi, Peucini, Trutungi, Austrogothi, Virtingui, Sigipedes, Celtae etiam et Heruli"; — vita Gallieni patris, 6: "Scythae autem, hoc est pars Gothorum." Wertaa: Capitolin., Gordianorum vitae, 29, 30, ja Maximi et Balbini vitae, 16.
[132] Straboni, VII siv. 306, asettaa Istron ja Tyraan välille Getaen erämaan, sitten itään päin Tyrigetat, Jazygi-Sarmatat, Basilei'it ja Urgit. Mela sanoo, I, 3: "ab Gallia Germani ad Sarmatas porriguntur, illi ad Asiam"; mutta II, 1; "Ister Scythiae populos a sequentibus dirimit." Ptolemaio siirtää Scythia-nimen itäiselle puolelle Wolgaa, ja kutsuu Germanian ja Wolgan välisen maan Sarmatiaksi.