[242] Ks. M. Adami Gesta Hammaburgensis ecclesiæ Pontificum, josta luvut 208-252 sisältävät kertomuksen pohjaisista valtakunnista [Pertz, Monum. Germ. Hist. IX, sivv. 267 seurr.]: "Hæc itaque Thyle nunc Island appellatur." — Myöskin Landnamabók muistuttaa, että oppineet miehet ovat kutsuneet Islannin Thyleksi, koska siellä monessa paikoin aurinko paistaa läpi yön ja talvella taas ei tule ollenkaan näkyviin. Ks. Isländinga Sögur, Kjöbenh. 1843, I siv. 23.
[243] Pytheaasta ja Thulesta löytyy kokonainen kirjallisuus, josta joku osa on lueteltu Fuhr'in kirjan alussa. Ks. myös Keralion kaksi kirjoitusta: De la connaissance que les Anciens ont eue des pays du Nord de l'Europe [Mémoires de l'Académie des Inscr., XLV, vv. 1780, 1781]. Keralion luulo on, että Thule on Mainland, Shetlannin saarten suurin, koska sitä muka likimaiden asukkaat kutsuvat Thyl-saareksi. Mutta luultavampi on, että viime-mainittu nimitys on syntynyt Romalais-aikaisesta luulosta. — Maltebrun (Geographie Univ. I) löytää Thule-nimen Jutlannin rannikossa, joka kutsutaan Thy eli Thyland. — Redslob taas (Thule, die Phönicischen Handelswege. Leipzig 1855) osoittaa lähellä Halmstadia Ruotsissa pienen saaren, nimeltä Tyl-ö eli Tul-ö. Muut ovat valinneet etelä-Norjalaisen maakunnan Tellemark, joka Skien'in kaupungin tykönä tulee merelle. Näillä keinoilla voimme kuljettaa Pytheaamme mihinkä hyvänsä.
[244] Paitsi jo ennen mainitut Geminon sanat, on todistukseksi Strabonin lause II siv. 114 (vertaa ylempänä siv. 80 viitta 2): "παρα δέ τών άλλων ουδέν ιστορών, — ούτ' ει τα μέχρι δεύρο οικήσιμα έστιν, ό που ο θερινός τροπικός αρκτικός γίνεται, νομίζω" etc. suomeksi: "muilta kirjaniekoilta kuin Fytheaalta en löydä mitään tietoa, onko Thulen saarta olemassakaan ja tokko siihen asti asukkaita löytyy, missä kääntöpiiri on pohjoispiirinä" (arktikona) (kuten Pytheas sanoo Thulessa olevan), "ja arvelenpa siis, että asutun maailman pohjois-raja on paljoa etelämpänä." Tämä nähtävästi tahtoo sanoa, että Pytheas oli puhunut Thulea asutuksi maaksi, mutta Straboni ei usko niin pohjoisessa asuttavan. — Tulen kohta puhumaan lisää Thulen asumuksesta.
[245] Ks. Landnamabók [Isländinga Sögur I] sivv. 23, 24, 26; ja Islantilainen Arngrim Jonas, Specimen Islandiæ Historicum, Amsterdam 1643, siv. 1. Tämä viime-mainittu kirja, sivu 91, todistelee laveasti Tanskalaista Pontanusta vastaan, että Island ei ollut Thule. — Landnamabók, samatekkuin Ari Frodin Isländingabók, juttelevat että Norjalaisten tullessa oli Islannissa Irlantilaisia erakoita (Norjalaiset heitä kutsuivat: Papa); mutta ne lähtivät saaresta pois näitä pakanallisia tulijoita pakoon.
[246] Ks. Strab. IV siv. 201: "πρός μέν τοι τα ουράνια και την μαθηματικήν θεωρίαν ικανώς δόξειε κεχρήσθαι τοϊς πράγμασι [Fuhr'in mukaan olen vienyt sanat: τοϊς — πλησιάζουσι seuraaviin. Jos edellisiin viedään, ei tule pää-asiassa käsitys kuitenkaan erilaiseksi], τοϊς τη κατεψυγμένη ζώνη πλησιάζουσι το τών καρπών είναι τών ήμέρων και ζώων τών μέν αφορίαν παντελή, τών δε σπάνιν κέγχρω δε και άλλοις λαχάνοις και καρποϊς και ρίζαις τρέφεσθαι παρ' οίς δε σίτος και μέλι γίγνεται, και το πόμα εντεύθεν έχειν τών δέ σίτον, επειδή τους ήλίους ουκ έχουσι καθαρούς, εν οίκοις μεγάλοις κόπτουσι, συγκομισθέν των δεύρο τών σταχύων αι γαρ άλω [Näin on Casaubonus'en korjauksen mukaan. Fuhr ehdottelee: ει γαρ άλλως, joka antaisi käsityksen: 'jos muulla lailla tehtäisiin, tulisivat tähkäpäät kelvottomiksi.' Niinkuin näemme, ei tämä muuta lauseen mieltä.] άχρηστοι γίνονται διά το ανήλιον και τους όμβρους." Vertaa Fuhr, de Pythea, sivv. 138 seurr.
[247] Ks. Kajaani, Suomen historia, siv. 52.
[248] Ks. Fuhr, de Pythea, sivv. 46 seurr.
[249] Ks. Fuhr, de Pythea, siv., 36.
[250] Ks. P. A. Munch, Hist.-Geogr. Beskrivelse over Norge i Middelalderen. Moss 1849, siv. 115.
[251] Ks. Strabonin ennen kerrottu paikka II siv. 104.