"Cum subito pavefacta metu, graviore periclo,
Auxilintores pateretur Gallia Chunos.
Nam socium quis ferre queat, qui durior hoste
Exstet et adnexum foedus feritate repellat?
220. Horam unus stimulis furiosi dæmonis actus
Irrupit sacram Domini, prædo improbus, ædem."
Rosvo, joka ryöstää Tours'in suojelus-pyhän temppeliä, rangaistaan muka sokeudella, mutta annettuaan ryöstämänsä takasin, saapi näkönsä jälleen. Gregorio Turonensi juttelee saman ihme-työn, mutta hänen kirjassaan luetaan: "Thimus quidam", joka epäilemättä on ymmärrettävä: "Chunus quidam." — Sidonius Apollinaris, Panegyr. Avito Augusto socero, vrss. 246 seurr., kertoilee, kuinka samat Hunni-joukot karkasivat Auvergne'n maakuntaan ja kuiuka maan-asukkaat tekivät miehuullista vastarintaa:
"Litorius Scythicos equites tum forte, subacto
Celsus Aremorico, Geticum rapiebat in agmen
Per terras, Arverne, tuas: qui proxima quæque
Discursu, flammis, ferro, feritate, rapinis
250. Delebant, pacis fallentes nomen inane." —
Näiden joukkojen lopullista kohtaloa sodassa Länsi-göthejä vastaan, mainitsee Idatii Chron. (vuodella 439): "Litorius Romanus dux inconsultius cum auxiliari manu irruens, cæsis his, ipse vulneratus capitur et post dies paucos occiditur"; vert. Jornand., de reb. Get. 34.
[438] Aetion käytös-tapaa valaisee erinomaisen hyvin pari riviä Prosper Tyronin kronikasta (vuodella 442): "Alani, quibus terræ Galliæ ulterioris cum incolis dividendæ a patricio Aetio traditæ fuerant, resistentes armis subigunt, et expulsis dominis terræ, possessionem vi adipiscuntur."
[439] Ks. Zosimus, V 22; Philostorg. XI 8. — Tuo kapinallinen kenraali oli Göthiläinen Gainas, joka yritti paeta Tonavan pohjois-puolelle. Uldes panetti hänen päänsä suolaan, ja palkittiin rikkailla lahjoilla.
[440] Ks. Sozomen. IX 5. — Useat Hunnilaiset ali-päälliköt houkuteltiin menemään Roman palvelukseen, ja Uldes pelasti töin-tuskin itsensä ja muun sota-joukkonsa takasin Tonavan yli, kadottaen paljon väkeä, varsinkin Skirejä.
[441] Ks. Socrat. VII 43; Theodorit. V 36. — Mitä tämän retken lopusta juttelevat, että muka salama tappoi Ruaan ja rutto hänen väkensä, on perätöntä; sillä Ruas kuoli vasta 434 (ks. Prosp. Tyro, Chron.).
[442] Ks. Fotion otteet Olympiodoron historiasta [Exc. de Legat., ed. Bonn., siv. 455]: — — "και όπως όρκω Δονάτος απατηθείς, εκθέσμως αποσφάζεται και όπως Χαράτων ό των ρηγών πρώτος επί τό φόνω εις θυμόν ανάπτεται, όπως τε πάλιν βασιλικοις δώροις διαπραύνεται και ήσυγάζει."
[443] Ks. Romulon juttu Priskon historiassa [Exc. de Legat., ed. Bonn., sivv. 199, 200]: — — "ουδε Ούννους απείρους τής οδού ταύτης είναι, αλλά πάλαι ες αυτήν (την γήν τών Μήδων) εμβεβληκέναι, λιμού τε την χώραν κρατήσαντος, και Ρωμαίων διά τον τότε συνιστάμενον πόλεμον μη συμβαλλόντων παρεληλυθέναι δε ες τηήν Μήδων τόν τε Βασίχ και Κουρσιχ τους ύστερον ες την Ρώμην εληλυθότας εις ομαιχμίαν, άνδρας τών βασιλείων Σκυθών και πολλού πλήθους άργoντας." — Lause: "Ρωμαίων — — — μη συμβαλλόντων", on himmeä ja usein väärin ymmärretty. Bonnin painos kääntää latinaksi: "cum Romani propter bellum, quod tunc temporis gerebant, minime cum illis proelio decertarent." Tämä ei anna mitään järjellistä käsitystä. Oikeammilla jäljillä on mielestäni Am. Thierry (Hist. d'Attila, I siv. 110): — "sans qu'ils (les Huns) pussent tirer des subsistances de l'empire Romain"; mutta kun hän lisää: "parcequ'ils etaient en guerre avec lui", syntyy taas nähtävästi väärä käsitys; sillä jos Hunnit olisivat sodassa olleet Roman kanssa, olisihan heillä juuri paras syy ollutkin karata Roman alueesen, joko Tonavan yli tai tuttua tietään Syriaan.