LOKKI (On tullut ulos luotsimajasta ja seisoo portailla.) Ja vaikkei siellä juuri olisi omaisiakaan, niin luulisi herran kalpenevan, jos sattuisitte näkemään haaksirikon, vaikka se olisikin ulkomaalainen laiva. Viime syksynä kun olin täällä vahdissa yksin — kaikki muut olivat luotsaamassa — näin yöllä raketteja lounaassa päin. Laiva oli ajautunut Itäkivelle. Tuuli oli rankka ja yö niin pimeä, ettei eteensä nähnyt. Yksinäni en voinut mitään tehdä. Toivoin vaan, että raketit näkyisivät muille merenkulkijoille. Parin tunnin ajan niitä välkkyi yössä ja sitten pimeni kaikki. Koko yön istuin kiikari kädessä tornissa ja tähystin pimeyteen. Kun aamu valkeni, ei Itäkivellä näkynyt laivaa. Raketit oli nähty kylään ja luotsikutteri näkyi luovivan luodon ympärillä. Ketään ei ollut pelastunut.
VIKLUND. Kauheaa.
VAINIO. Meri on kavala.
EERO (Tulee luotsimajasta.) Masina lounaassa liputtaa luotsia.
(Menee.)
VAINIO (Puhuu kovalla äänellä Honkalan korvaan.) Masina tahtoo luotsia.
HONKALA. Käynpä kirjoittamassa päiväkirjaan.
(Käy majassa ja lähtee.)
VAINIO. Lokki, mene vetämään lippu tankoon, niin huomaavat, että luotsi on tulossa.
(Lokki menee.)