Älä pakene käsistäni. Se ei sinulle onnistuisi. Nyt sinä olet minun ja minä en anna sinua kellekään. Sinä olet minun ruusuni.
(Mereltä kuuluu kaihoavaa laulua.)
Tule, tule mun ystäväni rantahan!
Siellä saat sinä nähdä mun.
Sua lemmin mä ain,
Sua kaihoan vain,
Tule, tule minun armahain!
Minun purteni merellä seilailee
Kotorannalta kauvas pois.
Myrsky laineilla käy,
Vielä maata ei näy,
Mua muistele armahain!
Mua muistatko ystäväni rannalla,
Konsa merellä laineet käy?
Sua lemmin mä vain,
Sua kaihoan ain,
Mua lemmitkö armahain?
ANNIKKI. Se on Eero, hyvä Jumala, mitä olen tehnyt? Miten voin häntä katsoa silmiin, kun hän kohta on täällä?
VIKLUND. Älä pelkää Annikki. Eihän se mitään pahaa ollut. Eihän suutelo ole syntiä.
ANNIKKI. Minusta tuntuu kuin olisin tehnyt itseni onnettomaksi. En voinut arvata tästä semmoista tulevan.
VIKLUND. Hullutuksia! Nuorena tulee suudella ja rakastaa. Vanhana on kyllä aikaa tehdä parannusta!
ANNIKKI. Kunhan kukaan vaan ei olisi nähnyt. Minua peloittaa. Päästäkää minut! Miksi lakkasitte maalaamasta?