EEVASTIINA. Niin Matti, hän nosti hirveän melun, mutta kun Annikki katsoi häntä tiukasti silmiin, meni hän ulos. Mitenkä se poika parka muita neuvoisi, kun ei osaa ohjata itseäänkään!
ANNIKKI (Ilmestyy ovelle.) Minä ... tulin ... kertomaan, että kylän pojat ovat nähneet ... jotain merellä uiskentelevan. Luulevat ... sitä ... ruumiiksi.
LEENA ja EEVASTIINA. Eeronko ruumiiksi.
ANNIKKI. En tiedä. Luotsit ovat menneet veneellä katsomaan.
LEENA. Olisiko se Eeron ruumis? Saisinko kuitenkin hänet vielä nähdä.
(Rientää ulos.)
EEVASTIINA. Annikki, etkö todellakaan voi sanoa, miten Eero hukkui? — Mikset vastaa? Tiedätkö jotain?
ANNIKKI. En ... olenhan kertonut kaikki, mitä tiedän.
EEVASTIINA. Kuulenhan äänestäsi, ettet puhu totta. Miksi salaat jotain?
ANNIKKI. Minä kerron teille kaikki, mutta en vielä. Minä kerron kaikki, jos ... jos nyt jätätte minut yksin.