1. Kuinka mestari Gervasius tuli kantamaan veroa Myllyrannan myllystä,
ja mitä silloin tapahtui.
2. Mitä Myllyrannassa vielä tapahtui ja kuinka ritari Bo Knuutinpoika
Ljungars tuli ratsain myllyyn.
3. Mitenkä ritari Bo Knuutinpoika vieraili Myllyrannassa, ja mitä
Ursula rouva sai siellä aikaan.
4. Kuinka Taavi ja mestari Gervasius joutuivat pahaan pulaan,
ja mitä Myllyrannan myllytuvassa vielä tapahtui.
5. Miten Ljungarsin lapset elelivät Myllyrannassa ja kuinka Beata
Beata neiti tahtoi ajaa Birgerin varsalla.
6. Kuinka Beata, Birger ja Taavi ratsastivat Junkkarin nevalle.
7. Junkkarin lähteestä, ja kuinka Beata oli nippasilla valkoisen
tytön kanssa.
8. Miten valkoinen tyttö opasti Ljungarsin lapset metsän halki
ja mitä sillä aikaa myllyllä tapahtui.
9. Kuinka Taavi suoriutui Sten herran huoveista.
10. Miten Taavia otettiin vastaan Ljungarsin linnassa.
11. Ihmeellinen luku siitä, mitä Taaville vielä Ljungarsin
linnassa tapahtui.
12. Kuinka Taavi palasi Myllyrantaan ja läksi vapauttamaan
Ljungarsin lapsia.
13. Kuinka Ljungarsin lapset vietiin vankeuteen ja mitä siellä tapahtui.
14. Kuinka Sven menetteli, ja kuinka Taavi tapasi Marjanan
Siverin mökillä.
15. Vieläkin Ljungarsin lasten pelastamisyrityksestä ja mitä silloin
tapahtui.
16. Ljungarsin lasten paosta, kuinka heitä ajettiin takaa ja mihinkä
he lopuksi joutuivat.
17. Kuinka Taavi pakeni Ljungarsin lasten kanssa Ulvilaan ja joutui
sekä ystävien että vihamiesten pariin.
18. Kuinka Mestari Gervasius joutui riitaan anekauppiaan kanssa
ja mitä sitten vielä tapahtui.
19. Pakolaiset saapuvat Naantaliin.
20. Kuinka Taavi ja Ljungarsin lapset esitettiin Naantalin abbedissalle.
21. Mitä pakolaisista päätettiin sekä kuinka luostari sai odottamattomia
vieraita.
22. Kuinka piispa Arvid Kurki saapui Naantalin luostariin ja riitaantui
ylikonfessorin kanssa.
23. Naantalin luostarin tarkastuksesta sekä ritari Lydik Klaunpojasta
ja siitä tehtävästä, jonka hän sai piispa Arvid Kurjelta.
24. Salaisista asioista, joita luostarissa yön aikana saattoi tapahtua,
sekä kuinka mestari Gervasius esti turmiollisen seikan ilmi
tulemasta.
25. Suuresta rajuilmasta Olavinmessuna ja mitä silloin tapahtui.
26. Lydik ritarin ja Ingeborg neiden paosta sekä kuinka piispa ja
haavoitettu ritari kohtasivat toisensa.
27. Bo herran kertomuksesta, Olavinmessusta Naantalissa, sekä mitä
siellä vielä tapahtui piispa Arvidin vierailun aikana.
28. Piispasta, anekauppiaasta ja herra Bo Knuutinpoika Ljungarsista.
29. Miten Ursula rouva näki aaveita Ljungarsin linnassa.
30. Kuinka herra Sten Knuutinpoika saapui Ljungarsiin, sekä vieraasta
ritarista, jonka vaakunassa oli punainen enkeli ja kotkanpää.
31. Sten Knuutinpojan ja ritari Lydik Klaunpoika Djeknen
kaksintaistelusta, sekä odottamattomasta vieraasta, joka
saapui paikalle.
32. Kuinka kaksintaistelu päättyi molempien ritarien välillä, sekä
Ljungarsin suvun surullisesta kohtalosta.
33. Kuinka Arvid piispa tuli Ljungarsin linnaan ja määräsi sen
asukkaiden kohtalot.
JÄLKIMÄINEN OSA.
1. Kohtaus Kuusiston linnassa. 2. Katumuksentekiä. 3. Tervehdys herra Bo vainajalta. 4. Tarina Ljungarsin vaakunasta. 5. Valtiomies tukalina aikoina. 6. Kuinka ritari Wulf von Grewensdorp kertoi uutisia Tukholmasta. 7. Kahden nuoren neiden matka Kuusistosta Naantaliin. 8. Mitä saattaa tapahtua talvimatkalla Naantaliin. 9. Kuinka Birger Bonpoika päätti vierailla Ljungarsin linnassa. 10. Ursula rouvan hovipoika. 11. Jouluaatto Ljungarsin linnassa. 12. Kuinka Birger Ljungarsia houkuteltiin pettämään herraansa. 13. Arvid Kurki ja Hemming Gadd. 14. Kuinka kuningas Kristian Tyranni palkitsi Hemmig Gaddia. 15. Mitä sen jälkeen tapahtui Ljungarsin lapsille linnassa ja kuinka Ursula rouva kadotti taikakalunsa. 16. Kuinka Ljungarsin tyttö ennusti Ursula rouvan perikatoa. 17. Arvid piispasta ja herra Tuomas Wulflsta. 18. Kuinka Ljungarsin lapset seurasivat Arvid piispaa kuolemaan. 19. Juhannuspäivä Myllyrannassa. 20. Viimeinen Ljungars.
Esipuhe.
Toivoen että runoilia Z. Topeliuksen uusin taru suomalaisessakin asussansa saavuttaa suomenkielisen yleisön ja etupäässä Suomen nuorison suosion, pyydän saada huomauttaa, että kirjan alkupuoleen minulla on ollut käytettävänäni eräs käännösluonnos, mutta koska olen sitä suuressa määrin muutellut ja korjaellut, niin otan senkin osan omalle vastuulleni.
Suomentaja.
Ote kirjeestä, jonka Ukkolan lukkari, hyvin uskottu kanttori Pekka
Grön, lähetti painattajalle. — — —
Siitä on nyt enemmän kuin 30 vuotta kulunut, kun lähetin Teille, hyvä herra, vanhan rosvojutun, jonka pitkää esipuhetta ja puuttuvaa loppua käypi vertaaminen suuripäiseen, mutta pyrstöttömään pelikaaniin. Te näitte silloin sen vaivan, hyvä herra, että painatitte tämän kertomuksen "Helsingfors Tidningar" nimiseen sanomalehteen, suureksi huviksi koulupojille, jotka olivat sotasilla, ja vanhoille mamseleille, jotka uneksivat kummituksista.
Syynä siihen, miksi nyt, hyvä herra, vaivaan Teitä tämän taikauskoisen jutun uudella painoksella on se, että olen löytänyt sen puhtaaksi kirjoitettuna, ilman esipuhetta, mutta kunnollisesti loppuun saatettuna, neiti Pantzarskiorta-vainajan sisarentyttären, neiti Leijomahnin luota, joka hyväntahtoisesti on päästänyt pelikaanin eheämmän-muotoisena räpyttelemään siipiään tämän maailman sinertävässä ilmassa.
Olen kuullut kerrottavan, että neiti Pantzarskiorta oli aikoinansa suuresti ihaillut englantilaista romaaninkirjoittajaa Walter Scottia, jonka monia kirjoja viisikymmentä vuotta sitten luettiin enemmän kuin mitään muuta koko luomakunnassa. Kertomatavasta, seikkailuista ja kummituksista päättäen neiti Pantzarskiorta on kynäillyt tämän kertomuksensa englantilaisen mallin mukaan, mitenkä onnistuneesti, sen jätän sanomatta, mutta eihän ole mikään häpeä räätälille, jos hän leikkaa hännystakin tai nutun paraiden mallien mukaan, mitkä hänen aikanansa ovat muodissa, joskin niitä 30 vuotta myöhemmin pidetään perin vanhanmuotisina.