Nyt rypisti hän toisen silmänsä kiinni, pani hiuksensa pörrölleen ja sanoi: "Oletteko, Justiina, nähnyt minun munakokoelmaani?"
Justina oli nähnyt hänen munakokoelmansa seitsemänkymmentä seitsemän kertaa, mutta hän vastasi: "no, kaikkea hän ennättääkin, tuo rakas poika!"
"Justiina, tulkaa tänne, niin saatte nähdä!" sanoi Hegesippus, ja sitte hän näytti hänelle paperilaatikon, johon oli pantu pumpuliin suuria ja pieniä munia, kukin osastoonsa säännöllisillä päällekirjoituksilla varustettuina. Siellä oli kaikenlaisten lintujen munia, suuresta kotkasta aina pieneen lehtokerttuun: sinisiä, harmaita, valkoisia, ruskeita, kirjavia, variksen, harakan, kottaraisen, rastaan, keltasirkkusen, peipposen ja muiden, ja kaikki olivat ne onttoja kuoria, pieni reikä kummassakin päässä. Se oli aivan paarihuoneen näköinen, täynnä kuolleiden linnunpoikien kirstuja.
Kun nyt Justiina parhaallaan ihmetteli, tulla tyllerti siihen Lotta. Hän oli kymmenvuotias eikä käsittänyt vielä munakokoelman arvoa, vaan kysyi, mistä Sippus oli nuo kaikki saanut. Sippus vastasi alentuvasti, että hän oli saanut muutamia lahjaksi ja toiset oli hän ostanut muilta pojilta.
"Mutta eikö ole synti tehdä pahaa pikku lintusien pesille?" kysyi Lotta viattomasti.
Hegesippus niisti nenäänsä; hänellä oli melkein aina nuhaa, sillä hän käytti aina päällysnuttua ja kalosseja, ja sitä paitsi kuuluu nenässä puhuminen niin oppineelta. Hän ei viitsinyt vastata noin yksinkertaiseen kysymykseen. Mutta Lottapa ei säikähtynyt tuosta.
"Kyllä ymmärrän, että tuollaisesta oppii jotakin", sanoi hän. "Mutta onhan sinun kirjoissasi kuvattuna kaikki nämä munat. Opettelisitpas tuntemaan lintujen pesiä ja munia metsässä, niille pahaa tekemättä. Knut tuntee kaikki linnut viserryksistänsä."
"Knut on tuhma", sanoi Hegesippus ylenkatseellisesti.
"Mutta Knut suojelee pieniä lintuja ja ampuu haukat", vastasi Lotta säikähtymättä.
"Onko hän lukenut niiden siipisulkia?" kysyi Hegesippus ylpeästi. "Sanon sinulle, Lotta, että linnuilla on erilainen luuranko kuin nisäkkäillä, ja linnun luiden yleinen ominaisuus on niiden edellämainittu lujuus ja keveys; sitä paitsi on niillä kolmiosaiset raajat ja toisenlainen ruuansulatuskanava ja paljon erilaisempi pääkoppa ja ympyriäinen niskakyhmy ja joku määrä mielikuvitusvoimaa ja taito valmistaa suppilomaisia pesiä…"