Ilmojen kautta lintujen teitä
Syöskäämme pois yli vetten ja maan.
Hopeasauvalla Aamutar meitä
Viittaavi nousehen maailmahan…
(Puhuu.) Mitä mä näen? Sees Päivänpaiste on taaskin nähnyt hyväksi kunnioittaa maatamme korkealla läsnäolollansa. Mitenkä sinä pääsit pilvien läpi, pikku raukka? En minä luullut sinun ruususormiasi niin vahvoiksi.
Päivänpaiste. Tulinpa kuitenkin sinun kiusaksesi. Luulet varmaankin olevasi niin hirmuisen väkevä, mutta onpa joku sinuakin väkevämpi.
Myrsky. Tokkohan? No, kuka se joku sitte olisi, jos saan kysyä?
Päivänpaiste. Minä.
Myrsky (räikkäänsä päristäen). Sinäkö? Ohoh, sepä hullua. No, koska olet niin väkevä, niin koetapas vetää sormikoukkua minun kanssani.
Päivänpaiste. Kiitoksia paljon, en. Mutta pannaanko vetoa?
Myrsky. Etkö tiedä, että minä jaksan kaataa suurimmatkin metsät?
Päivänpaiste. Mutta minä nostan ne maasta pystyyn.
Myrsky. Minä nostan valtameren aallot pilviin.