KUNINGAS. Niin, ystäväni, minä olen elänyt. Ei kukaan voi uskoa, miten vaivaloista kuninkaan on elää.
PIKAKIRJURI. Elänyt ja hallinnut.
KUNINGAS. Olenko minä myöskin hallinnut? Voi, kissa sentään! Mitäs ministerini siitä sanovat?
PIKAKIRJURI. Elänyt ja hallinnut rauhassa. Paitsi pieniä sotia.
KUNINGAS. Adjutantti Painetti! Tuo mies sanoo, että minä olen hallinnut rauhassa! Kuinka monta sotilasta minulla nyt on Euroopassa?
PAINETTI (Tehden kunniaa.) Neljätoista miljoonaa, teidän majesteettinne.
KUNINGAS. Ja sitä sanotaan rauhaksi! — Kenen tulee maksaa ne?
PAINETTI. Teidän majesteettinne seuraajain.
KUNINGAS. Pane se muistoon, hovihanhi: minun seuraajaini. (Pikakirjuri kirjoittaa muistoon.) Eikö maailma siis koskaan saa tietää minusta muuta, kuin että olen elänyt ja hallinnut rauhassa? Puh, se on vähän, se. Mitä sitte merkitsevät sotamieheni, joita on neljätoista miljoonaa? Toivoisinpa, että minulla olisi hyvä rymymestari.
LOTTA. Kalle, kuningas kutsuu sinua. Hän tahtoo itselleen rymymestarin.