Vaikka ma kirjaa käyttää koitin,
Voita ei tullut tarpeheks',
Nuori maisteri soppaa moitti,
Pihviä sätti nahkaiseks.
Lehmässä ol' vaan nahka ja luu;
Milläpä moinen murjentuu!
Enkö mä lyökkiä pannut paistiin?
Mistä mä arvaan kaikkein maistin?
— "Fiia, vieraita saapuu meille,
Kello kolmeksi herraa viis!
Hieno atria laita heille!"
— Kaks' on kello jo. Mitäs siis?
Meill' on pernuja, silakkaa,
Marjasoppaa… "Ei, parempaa?
Paistia laita ja hyydykkeitä!" —
— Herranen aika, auta meitä!
Mistä ihmeestä herkut ottaa?
Enhän Ranssua paistaa voi!
Enkä hilloksi keittää Lottaa!
Tästäpä syntyy juoksua, oi!
Lainata hiukan siellä, tääll',
Saada haukkuja kaupan pääll'.
Jos nyt hiuksia liemess' uivi,
Harmahiks' huolestain ne kuivi.
Pestä, pyhkiä, kantaa puita,
Kunnes jalkoja säilöstää,
Itse syömättä syöttää muita,
Köksä raukan on elämää.
Viel' on köksän huolena työ,
Että läävässä lehmä syö,
Että se onnella vasikoipi…
Pyörälle pääni jo tulla voipi.
Talon puolesta vaan oon visu,
Joskus lasken leikkiäkin,
Leivottaissa kun lapsia nisu
Kiusaa ja joutuvat jauhoihin:
Pikku kultuni, ruususuu,
Leipomaan nisupulla tuu!
Leivo kakkuja hohtavia,
Hyvänä pitäös vanha Fiia!
KIRJAKAUPPIAS.
Ei muurahaisilla ahkerampaa
Kuin meill' on kurjilla touhinaa,
Kun liepeissä liikkuu
Ja kintuilla kiikkuu
Pappoja, mammoja jout'aikana!
— Herra Hyllberg, yks' kirjanen Valjollen
— Kuva kiiltävä katsokaa Elmalleni
— Minullen sotioita!
— Minullen elukoita!
— Minullen kuvakorttia kukkasineen!
— Mitäs kirjaa rouva nyt saada sois?
— Kai hauska ja sukkela parhain ois,
Jos on tekijä tuttu…
Tuo entinen juttu,
Tuo tiikerin metsästys, pankaa pois!
Tuli nokkela neiti: — ma vaihtaisin
Jo toisehen pois tämän romaanin
— Mut on lehdissä likaa,
On jo rauskanki vikaa!
Kai ehti jo kierrellä kaupungin!