DINA. Opeta minulle semmoinen sankarinmieli! Barbra, Barbra, hölmöksi taidan joutua, pelkään pahasti. Mutta… oletko sinä Barbra? Kuka olet?
BARBRA. Minä olen haltiatar Keristane, sinun sylikummisi. Älä pelkää, säilytä lapsenmielesi, ole se mikä olet, ole Tuhkimo, mutta ymmärrykseltään ylenneenä, paranneena, ole se villalanka josta on aika tyttö kasvanut, joka tanssii omissa kengissään. Minä saatan sinua. Sinä, vaan ei kukaan muu, saat nähdä minun. Tule!
(Lähtevät. Ensi seikkaelman loppu.)
Toinen seikkaelma.
HENKILÖT:
Lothar, Frankinmaan kuningas.
Brunhilda, hänen puolisonsa.
Prinssi Hildebert, heidän poikansa.
Grim, hovimarsalkka.
Mumma, ylihovimestarinna.
Pippe, kuninkaan lempikääpiö.
Puppa, kuningattaren naiskääpiö.
Eräs trubaduuri.
Thora, Superba ja Dina.
Haltiatar Keristane (Barbra), näkymätönnä.
Puhumattomia henkilöitä: Parisin kreivi ja kreivinna, Roman ruhtinatar, Itämeren ruhtinas, Saharan ruhtinatar, prinssit Amundus ja Florestan, prinsessat Florinna ja Ruusukki, ritari Siniparta, Liukaskinttu, ynnä muita, joita mielellään näkee uudestaan.
Lisäksi lentelee päivänkorentoja, leijuu virvatulia ja aarnivalkeita; hovi saattaa olla suuri tai pieni, kunhan vaan on kyllin komea.
Linnan valtaistuin-sali. Kuningas ja kuningatar istuimillaan vastaanottavat vieraita. Lähinnä heitä prinssi ja sitten hovi. Grim ja Mumma esittävät vieraita, jotka astuvat esiin mikäli heitä nimeltään huudetaan, osottavat kunnioituksensa kuninkaallisille ja jäävät sitten syrjään. Pippe ja Puppa supattavat kuuluvasti nurkassa.
GRIM. Hänen armonsa Parisin kreivi.