Laakson läpi lirisee
Pieni lähde hiljallensa,
Tietymättä lainehensa
Nimetönnä virtailee.
Vaan kun vaipuu luoksi sen
Matkamiesi vaivoistansa,
Niin hän virvoituksestansa
Sitä siunaa riemuiten.
Armas Jumalani, suo,
Anna, Isä taivahassa,
Eloin juosta maailmassa
Niinkuin tyyni lähde tuo.
Lähde keväällä.
Jo silmäsi jällen
Sä päilyä suot,
Sen sinertävällen
Jo taivaalle luot.
Myös iloiten näet
Sun kukkaiset maas.
Ja lehdet ja mäet,
Kaikk' ystäväs taas.
Jos minnekkä taivut,
Miss' siintyvän näyt,
Jos minne sä vaivut
Ja lepohon käyt,
Niin laulelot sorjat
Sua seuraelee,
Ja kukkaset korjat
Ain imartelee.
Taas iltani täällä
Nyt viettää mä saan,
Ma sammalen päällä
Käyn loikuilemaan;
Täss' saan minä kuulla
Kuin aaltosi soi,
Niin huolet ne mulla
Ei pysyä voi.
Koski.
Mä seisoin kosken kuohun partahalla
Ja katsoin vaahtoharjain ottelusta,
Kuin nälin heitä nieli pyörre musta,
Mi määrätöinnä mylvi hourun alla.
Kuin oris karhun kourien alaisna,
Vapisi kalliokin tuskissansa;
Ja hätähiki hänen kapeiltansa
Yleni vihmana viluttavaisna.