Lämpömittarilla tiedämme ruumiissamme olevan 37 pykälän lämpimän. Kun ilma tuntuu hyvin kuumalta kesällä, näyttää lämpömittari 30 pykälää varjossa. Harvoin on talvella 40 pykälän pakkanen.
Ja jos jolloinkin kuulet puhuttavan ilmapuntarista, niin elä luule sen olevan saman kuin lämpömittarin. Ilmapuntari on muullainen kone. Se on laitettu niin, että ilma painaa ylöspäin elohopeaa korkeammalle eli alemmalle lasiputkessa. Ja siitä ennustetaan sadetta eli kaunista ilmaa, kun raskas ja kostea ilman painaa enemmän kuin kuiva ja keveä ilma.
Sunnuntai-aamu.
Oi, terve Suomi, kaunis synnyinmaa!
Sä vuorias
Ja laaksojas
Nyt koristat kuin morsianta.
Sun kansas siitä riemun saa.
Kun kukat tuoksuin kaunistaa
Tuhanten järviesi rantaa.
Ja kukat riemuitseepi valollen.
Min päivä suo
Ja maahan luo
Niin kirkkahasna aamupuhtehella.
Mut kansa, Herraa muistellen,
Pois heittää kaiken turhuuden
Ja alkaa rukoella.
Valaise, aamupäivä armias.
Nyt Jumalan
Lain korkean
Ja pyhän sanan kautta sieluamme!
Valaise Suomen ruhtinas
Ja köyhää kansaa loistollas.
Myös viimein hautojamme!
Neljästoista Luku.
Painosta ja liikunnosta.
Tule, luetaanpa wielä, sillä luonnon kirja on sanomattoman rikasta. Tämä kiwi on kowaa, tämä sawi on pehmeää ja tämä lasipalanen on niin haurasta. Helpommasti se murtuu rikki kuin tämä witsa, joka on sitkeä. Tämä pihlajakeppi on notkea; se sujuu helposti. Tämä teräswieteri lukossa on pontewa; sujutettua potkasee se itsensä jälleen entiselle muodolleen. Pallini on myös pontewa; se kimpoaa takaisin lattiasta. Plyijy ja sawi eiwät ole ollenkaan pontewia. Niitä en saa kimpoamaan takaisin.
Tämä höyhen on keweä, mutta tämä kiwi on raskas. Kun sitä pidän kädessäni, tunnen sen selwästi painawan alaspäin. Jos se on maassa, täytyy minun käyttää woimaa nostaakseni sitä ylös; ja jos sen päästän kädestäni irti, putoaa se kohta maahan. Miksikä niin? Siksi että maa wetää sitä itseensä jonkunlaisella woimalla, joka tulee sen tiweydestä ja suuruudesta. Se on painowoima. Siitä tulee kiwen paino. Raskaita owat ne kappaleet, joita maa wetää kowasti itseensä, ja keweitä owat ne kappaleet, joita maa wetää heikosti itseensä. Mutta walolla, lämpimällä, sähköllä ja magneetiwoimalla ei ole painoa.