HELMBOLD.
Laps sairas oot, on paha ilma ajan tään.
Ma tiedän lääkkehen, jost' tuskas taukoo kerta,
Mun murhees tietää suo!
REGINA (hämmentyneenä).
Te tahdotteko verta?
Ei tappaa saa.
HELMBOLD.
Ei, mut saa antaa elämää.
Ma rauhaan kutsun sun myrskyistä mailman tään.
REGINA (tointuen).
Te Helmbold? Ettehän te ole toisten lainen…
HELMBOLD.
Ma olen saarnaaja kuuroille saarnaavainen,
Jumalan rakkaus keskellä murhaajain.
Ma paimen pantu oon avuksi surevain,
avuksi jokaisen, ken huokaa, kärsii täällä.
Ken kuulee ääneni, se rauhan saa maan päällä.
Tunnusta syntis siis!