Hieronymus. Heti sen jälkeen Larsson.
HIERONYMUS (varovasti hiipien päähine alas vedettynä).
Pois salaa pakohon!
Kuninkaan pelastus nyt myöhäistä jo lie.
Sa, kaadu korskea! Jo päättyy voittos tie.
Tähän asti, tästä ei; täss' säihkyy surmas miekka:
Täss' aaltos ylpeän hukuttaa unhon hiekka.
(Samassa kun hän rientää ulos portista, syöksee Larsson häntä rastaan. Molemmat säpsähtävät:)
LARSSON.
Haa! Jesuiitta? Seis!
HIERONYMUS.
Pois tieltä!
LARSSON.
Vihdoin sun sain, veikko, käsiini. Sa tahdoit polttaa mun.
Nyt nahkas myyty on.