Kas niin, sa puhuthan nyt totta?
KÄTCHEN.
Tietysti.
BERTEL.
Oletko nähnyt kuinka neitis silmät palaa seurassa kuninkaan, kuin kohtalo ne salaa olentons' oikean yön verhoon.
KÄTCHEN.
Enkä ma sit' ole huomannut.
BERTEL.
Ken on hän? Ilmoita! Hän onko enkeli, tuo valtaneitis tumma, vai musta demooni, joll' onpi voima kumma sydämet kahlita? Ma katsoin, vapisin ja ihailin. Kuin pilvi, kielin tulisin mi yöstä haastavi, hän kauhistaa ja hurmaa. Hän luotu jakamaan on onnea vai surmaa? Ma pelkään, koska nään tuon tulikatsehen kuningast' etsivän.