Tään viime maljan, hurraa! j.n.e.
ENSIM. UPSEERI.
Toveri, kiitän sua!
LARSSON.
Eläköön kuningas!
(Bertelille.)
Blitzdonner Pappenheim! Miks yksin oksallas
viserrät etkä juo kuninkaan maljaa, sirkku.
BERTEL (pikaisesti).
Kapteeni, sellaiseen on mulla miekka virkku.
LARSSON.
Tuhmuutta! Tiedän sen, sa osaat taistella.
Mut, juo tai hiis sun vie, eläkä murjota!
Riivaako rakkaus? No, noh, elähän suutu.
Ma tiedän totuuden, mi milloinkaan ei muutu.
(Hyräilee.)
Kun rakkaus saapuvi, tuo pieni painajainen,
sa kihlaa tyttönen, — mut ota maljanainen!