EEVA. Hyi, Kabys, onko teillä sydäntä, kun saatatte noin pahoittaa tuon lapsiraukan mieltä! Teidän täytyy pelastaa pojat tuolta sisältä. Hyvä, kiltti, kunnon Kabys!
KABYS. No, no, hiljaa vain virtapaikoissa. Jos asia on niinpäin, niin kai kummi-ukon täytyy kurssinsa muuttaa. Pitäkää nyt varalta! Kun me menemme kajuuttaan, niin minä annan muitten risteillä tuolla alhaalla kannella, kunnes linnut ovat lentäneet märssystä pois. Sanokaa silloin laivapojillenne, että he nopeasti soutavat Santahaminaan ja kätkeytyvät minun tupaani, siksi kunnes minä ehdin toimittaa heidät yli tuonne Brändön puolelle. Sano heille, (pyyhkii silmiänsä nutunhihaansa) että se tapahtuu sinun tähtesi, Stiina, ja Jumala armahtakoon heistä sitä, joka panee sinun omalletunnollesi raskaampaa lastia, kuin mistä sinä hyvästi voit tehdä tilin meidän Herramme tullikamarissa.
GRIP (astuen edestakaisin). Kaikki paikoilleen!
KABYS (ovella merimiehen tavoin). All right, herra kapteeni!
REBEKKA (joka sill'aikaa on puhellut Gripin haussa). Ne vetelykset eivät vielä näy tulevan tanssista. Näyttäkää nyt, tullitarkastaja, että uskallatte yksin ottaa karkulaiset kiinni!
GRIP. Teidän tähtenne, anoppi, teidän tähtenne! Eteenpäin mars, kuninkaallisen majesteetin ja kruunun puolesta! Tunnussana on: "Takavarikkoon!" Menkää te edellä, Kabys, ja sinä, Lassi, ja te, Rebekka muori! Minä, joka olen teidän komentajanne, otan vaikeimman työn omalle osalleni. Minä vahdin ovella, ettei kukaan heistä pääse pakoon.
KABYS. Eteenpäin mars! Takavarikkoon! Käy koukkuun, käy koukkuun, sanoi krapu kilpikonnalle. (Menee tupaan.)
LASSI (sotamiehen tavoin). Takavarikkoon, takavarikkoon! (Menee sisään.)
REBEKKA. No, saadaanpa nyt nähdä mitä te otatte takavarikkoon! (Menee sisään.)
GRIP (ovella). Jättäkää ovi auki, tytöt, jättäkää ovi auki! (Menee sisään.)