STIINA (vilkkaasti). Eräs prinsseistä on tullut Viaporiin. Mitähän, äiti kulta, jos hän olisi tänä iltana Santahaminassa!
REBEKKA (miettiväisenä). Se on totta se! Minun täytyy kai puhua hyvä sana tuon heittiön puolesta.
KABYS. Niin, muorihan se aina haastelee kuninkaasta niinkuin…
REBEKKA. Käännelköön hän kuhiaan siinä, eikä rehellisten ihmisten sanoja. Tule Stiina, kyllä minä puhun prinssin kanssa. Olen minä puhutellut korkeampiakin herroja. Minä olen tottunut käyttäytymään kuninkaallisten parissa. Jos hän paiskaa minulle kättä ja kysyy: miten Degerössä jaksetaan? — niin vastaan hänelle: huonosti, teidän kuninkaallinen korkeutenne, perin huonosti! Pelkkää huolta ja harmia siitä asti kuin sain kaksi nuorta tyttöä paimennettavakseni.
STIINA. Tulkaa, rientäkäämme!
(Menevät vasemmalle.)
Neljäs kohtaus.
KABYS, kohta sen jälkeen GRIP.
KABYS. Tahdonpa katsoa, mitä tämä teltta tässä merkitsee. (Aikoo mennä.) Kas niin, tässähän tulee Grip, kynnet harallaan.
GRIP (kiiruhtaen oikealta). Oletko nähnyt heitä, Kabys? Oletko nähnyt kahta sinistä mekkoa ja merimieshattua?