(Tämän repliikin aikana sytytetään kaikilla kaukaisilla kunnailla kokkoja. Näyttämö käy hämäräksi. Kaikki ryhmittyvät taustalle. Kanuunan laukauksia kuuluu.)
KREIVITÄR. Linnoituksesta ammutaan.
AMIRAALI. Viapori siten tervehtii kenraali Ehrensvärdiä, joka purrellaan kulkee tästä ohitse.
EEVA. Valta osottaa kunnioitusta nerolle.
PRINSSI. Se on paikallaan, sillä nero on luonut vallan.
AMIRAALI. Laivoilla poltetaan ilotulitusta. Teidän kuninkaallinen korkeutenne! — Rouva kreivitär! — Hyvät naiset! — Hyvät herrat! — Tyhjentäkää tilkkanen etelän rypälenestettä Pohjolan ihanan luonnon kunniaksi! Eläköön Helsingin kaupunki! Malja sen onneksi! Eläköön sen tulevaisuus! Ja eläköön kaikki rehelliset sydämet, jotka nyt ja aina lämpimästi isänmaallensa sykkivät!
(Tämän puheen aikana sytytetään kaikilla laivoilla juhlatulitus, viiniä tarjotaan ja kaikki kohottavat maljansa taustaa kohti. Sen jälkeen kaikki ryhmittyvät sivuille, niin että tausta maisemineen jää näkyviin.)
Sanelua hiljaisen soiton kuuluessa mereltä.
EEVA.
Mi näkö ihanampi maailmassa
Kuin ranta rakastetun synnyinmaan!
Kun kesäpäivyt laskee Pohjolassa
Ja maat ja vedet pukee purppuraan!
Lempemme vain se kultaa kukkulamme,
Intomme ihanuutta maille tuo,
Ja karut kalliomme, kankahamme
Ne toivehemme valon loistoon tuo.