Sytyttää, kynttilän.
Kas niin, tuoss' on taas yksi kerjäläinen!
Niin käy, kun oveaan ei lukitse.
Mutt' yhtäkaikki, nyt on jouluilta,
mull' onhan joululeivät, -voit ja -maidot.
Jumalan rauha, vanhus.
KAUKONEN.
Herran rauha. Ma aioin kylään illaksi, mut tie on pitkänpuoleinen ja kylmä yltyy. Kun tunsin tupanne, niin arvelin vähäisen lämmitellä.
BRIITTA.
Olkoon suotu. Tääll' ennen kerjuull' ollut liet, kun tunsit tupani?
KAUKONEN.
Tässä pitäjässä synnyin. Rovasti minut kyllä tuntee, mutta siit' aikaa on, kun viimeks olin täällä.
BRIITTA.
Niin, kansaa kaikenlaista kiertelee nykyisin teillä.