— Eikö sen pahempaa? Se vikahan poistuu vuosien kuluessa.
— Kehittymätön, epäitsenäinen, pehmeä kuin vaha ottamaan vastaan kaikkia vaikutelmia, kaikkien oikkujen leikkikalu…
— Jatkakaa vain! Siinä on edes jotakin.
— Sanoin jo pahimman, mitä tiedän hyvästä lapsesta, ja luullakseni on siinä kylliksi.
Uuden vaitiolon jälkeen Ringa kysyi:
— Onko sitten aivan varma, ettei kukaan kaipaa arkkitehtiä
Linnaisissa?
— En tiedä ketään, joka kaipaisi.
— Isähän pitää arkkitehtiä niin suuressa arvossa…
— Hän on saava yhtä hyvän tai paremmankin rakennustöittensä valvojan.
— Ei kukaan voi olla sellainen kuin arkkitehti, niin samanlainen kaikkia kohtaan.