Ja vielä hän laulaa:
"Kyll' itki Ruotsi, Suomikin kuin äiti, leski itkee"…
Sinä, joka kevään vihannoidessa ja lempeämpiin oloihin ihastuneena olet kuunnellut tätä surullista, mutta jalosydämistä tarua; sinä, joka lämmittelet sydäntäsi Ruotsin kunnian loisteella ja Suomen laulun, uudemman ajan urotöistä kertomilla, kuolemattomilla tarinoilla, muista, että Suomella myöskin ennen niitä on ollut sankareita, tarujen muistojen arvoisia, vaikkakaan sillä ei koskaan ennen ole ollut eikä koskaan tulle olemaan kuin yksi vänrikki Stool, joka heitä lauluillaan ylisteleisi.
Kolmannen jakson loppu.
VIITESELITYKSET:
[1] Vintergata = linnunrata (taivaalla).
[2] Tavataan alkukielellä kirjassa: Handl. rör. Skand. historia, 6. osassa.
[3] Tähän pilapuheeseen vetosi sitten hänen sisarensa Ulriika Eleonoora.
[4] Hovijuoruja, Lambertin mainitsemia.
[5] Tässä isoäiti alkoi laskea sormillaan.