— Hyvä. Määrätkää aika ja paikka, missä tavataan!
— Solnan metsässä. Aikani on jotensakin täpärällä, mutta huomenna klo 10, kun olen syönyt eineeni, luulen saavani puolen tuntia aikaa toimittaakseni hullun paroonin toiseen maailmaan.
— Huomenna? Se ei sovi. Meidän täytyy kummankin elää ottaaksemme osaa äänestykseen. Mutta ylihuomenna?
— Niinkuin haluatte.
— Ase?
— Pistoolit.
— Au revoir, herra kreivi.
— Au revoir, herra parooni!
— Hänen majesteettinsa kuningas! — ilmoitti samassa kamaripalvelija, ja puheen solina salissa vaikeni kuin taikaiskusta. Kaikkien huomio kääntyi isoon oveen päin.