Kuningas katsoi häneen terävästi. — Ja jos ette pidä jotakin oikeana, mitä silloin teette?

— Minä kieltäydyn luottamuksesta, jota en voi vastaanottaa.

— Kuinka? Olette suorasukainen, nuori herrani!

— En voi tinkiä omatuntoni kanssa, mutta en myöskään pettää kuninkaani tai jonkun toisen luottamusta.

— Tiedättekö ystäväni, että kuninkaan palveluksessa ei aprikoida, vaan totellaan.

— Suokaa anteeksi, teidän majesteettinne! En voi muilla ehdoilla palvella.

Au diable, semmoisilla palvelijoilla en tee mitään! Menkää tiehenne! Teistä voi tulla lavertelija valtiopäivillä niinkuin kaikista muistakin, mutta minun palvelukseeni ette kelpaa.

Paul kumarsi aikoen mennä.

— Odottakaa, — sanoi kuningas rypistäen kulmiaan. — Osaatte venäjää ja siitä voi ehkä olla hyötyä. Tiedättekö, että teitä on suositettu yksityissihteerikseni Gyllengahmin jälkeen, jota en voi käyttää.

— En uskaltanut sitä enää toivoa.