"En."
"Mutta tulette kai kumminkin pian?"
"En luullakseni", vastasi Dale katsoen syrjään.
"Milloin vasta?"
"Ehkä sitten keväällä."
"Keväälläkö? Sinne on vielä niin pitkä aika. Ettekö halua tulla katsomaan minua jo ennen?"
"Kyllä, jos vain voin päästä Pineen."
"Olette ensimmäinen Lännessä saamani ystävä", sanoi Helen vakavasti.
"Saatte kyllä useampia, ja luullakseni pian unhotatte hänet, jota sanoitte metsien mieheksi."
"En unhota milloinkaan ketään ystävääni. Ja parempaa kuin te ei minulla milloinkaan ole ollut."