Hänen kuiva leikillisyytensä oli haihtunut ja hän tarkoitti nähtävästi mitä sanoi.
"Jos te uskallatte koskea minuun vielä kerran", sanoi Bo hiljaa ja melko suloisesti, mutta ilkeästi, "niin —"
Tässä hän punastui ja heilautti kiihkeästi kättään kuin vihasta ja häpeästä.
"Me emme milloinkaan tule sopimaan", sanoi paimen arvokkaasti ja lämpimästi. "Huomasin sen kuukausi sitten, jolloin käytöksenne minua kohtaan muuttui nopeasti. Mutta sillä mitä sanon ei olekaan mitään tekemistä itseni kanssa. Puhun sisarenne puolesta ja teidän itsennekin. En ole milloinkaan sanonut hänelle enkä teille, että olen huomannut Riggsin seuraavan teitä pari kertaa noille retkillenne erämaahan. Ilmoitan sen nyt."
Ilmoitus ei vaikuttanut nähtävästi ollenkaan Bohun, mutta Helen hämmästyi ja säikähtyi.
"Riggsinkö? Voi, Bo, olen nähnyt hänet itsekin ratsastelemassa täällä ympäristössä. Hän ei tarkoita mitään hyvää. Sinun on oltava varovainen."
"Jos huomaan hänet vielä", jatkoi Carmichael huulet tiukasti yhdessä, "lähden hänen jälkeensä."
Hän katsoi Bohun tyynesti, tarkkaavaisesti ja tutkivasti, painoi sitten päänsä alas, kääntyi ja poistui aitauksia kohti.
"Kuukausi sitten muutuin muka nopeasti", mumisi Bo. "Mitä hän mahtoi sillä tarkoittaa. Nell, muutuinko minä tuon keskustelumme jälkeen?"
"Muutuit todellakin, Bo. Mutta vain parempaan päin. Hän ei vain huomaa sitä. Kuinka ylpeä ja hienotunteinen hän onkaan! Sinä et huomannut sitä ollenkaan. Pidättyväisyytesi on haavoittanut häntä enemmän kuin keimailemisesi. Hän luulee sinun kylmenneen."