Belllounds poistui pää painuksissa kuin hän olisi ollut huolissaan jostakin.
"Wade, tahdot varmaankin mennä hakemaan Wilsiä?" Lem kysyi.
"Se on aivan yhdentekevää minulle, mutta mieluummin olisin menemättä", Wade vastasi.
"Hitto vieköön, en moiti sinua ollenkaan. Pojat, nyt on piru irti, sillä Burley haluaa tavata Wilsiä."
"No, vaikka olisikin", Montana sanoi, "voit lyödä vetoakin siitä, ettei Wils pakene. Tahtoisin mielelläni nähdä, miten hän suhtautuu noihin miehiin. Burley on hyvin rehellinen eikä hän ole mikään houkkiokaan."
"No se on niin selvää kuin nenäsikin, Montana, ja se on kieltämättä tarpeeksi suuri", Lem vastasi ja hänen silmänsä leimahtivat tuimasti. "Möly-Jack on mölynnyt tarpeeksi ja hän on sotkenut Wilsinkin johonkin asiaan, johon sheriffinkin on pakko sekaantua. Minä käyn hakemassa Wilsin tänne." Ja mumisten itsekseen paimen meni hakemaan hevostaan.
Wade nousi harkitusti ja miettiväisesti aikoen poistua.
"Kuulkaahan, Bent, ette suinkaan aio poistua näkemättä tätä?" Montana kysyi hämmästyneenä.
"Kyliä minä aion olla läsnä", Wade vastasi kävellen pois saadakseen olla hetkisen yksinään. Hän tahtoi ajatella tätä Jack Bellloundsin hämmästyttävää tekoa. Wade oli aivan ymmällä. Hän oli odottanut, että Jack syyttäisi Moorea ja esittäisi kokoamansa todisteet, mutta hän ei ollut milloinkaan osannut kuvitellakaan, että Jack olisi niin rohkea, että hän veisi asiat näin pitkälle. Sheriffi Burley oli hyvin kokenut mies, terävä, käytännöllinen ja ovela. Hän kuului myös noiden lukemattomien miesten joukkoon, joiden kanssa Wade oli tullut tekemisiin ennen vanhaan. Wade oli luullut Jackin tyytyvän siihen, että hän voi syyttää Moorea isänsä kuullen ja siten piilottaa jälkensä. Mitä vanha Belllounds sitten olisi ajatellutkaan muutamien nautojen menetyksestä, hän ei milloinkaan olisi ahdistanut ja antanut vangita paimenta, joka oli palvellut häntä niin uskollisesti kauan aikaa. Burley sattui kuitenkin olemaan sheriffi, ja vieläpä hyvin omantunnontarkka sellainen. Hän kuului olevan hyvin vihainen erittäinkin rosvoille.
Tämä vaikeutti tilannetta. Mitähän Jack Belllounds vaatisikaan? Kuinka Columbine suhtautuisi tähän salajuoneen Wilson Mooren kunniaa ja vapautta vastaan? Mitähän Moore tekee kuultuaan sen? Wade tunnusti olevansa voimaton ratkaisemaan näitä kysymyksiä, joihin tuntui yhtyvän sekin vaativa ja uhkaava, miten hänen itsensä piti suhtautua tähän. Siihenkään ei voitu vastata, koska muudan tuleva tapaus, jota hän ei voinut valvoa ja joka päättäisi asiat, salasi sen. Wade tuli pahoilleen, mutta hän tunsi vielä vaistomaisesti taistelevansa sisäistä uhkaavaa synkkyyttä vastaan, joka oli hänen varjonsa kaltainen.