Aleksandr Aleksejevitš Hanžonkov oli venäläinen elokuva-alan yrittäjä, elokuvatuottaja ja -ohjaaja. Hän oli yksi venäläisen elokuvan pioneereista.

Aleksandr Ivanovitš Herzen, oli venäläinen länsimielinen kirjoittaja ja ajattelija, joka tunnettiin "Venäjän sosialismin isänä". Hänen salanimensä oli "Iskander".

Aleksandr Fjodorovitš Hilferding oli venäläinen slavofiilinen kirjailija. Hilferdingin syntyessä hänen isänsä oli käskynhaltijan kanslian päällikkö Varsovassa. Opiskellessaan Moskovassa Hilferding joutui slavofiilien vaikutuksen alaiseksi.

Aleksandr Vladimirovitš Ivanitski oli venäläinen urheilutoimittaja ja Neuvostoliittoa edustanut vapaapainija, olympiavoittaja ja maailmanmestari.

Aleksandr Petrovitš Izvolski oli venäläinen kreivi ja diplomaatti, joka toimi Venäjän ulkoministerinä vuosina 1906–1910. Hänen kaudellaan Venäjä kärsi diplomaattisen tappion vuosien 1908–1909 Bosnian kriisin yhteydessä.

Aleksandr Nikolajevitš Jakovlev oli neuvostoliittolainen taloustieteilijä, perestroikan suunnittelija ja sitä toimeenpanneen Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerin Mihail Gorbatšovin tukijana tunnettu neuvostoliittolainen poliitikko. Hän palveli toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton armeijassa ja liittyi kommunistisen puolueen jäseneksi vuonna 1944. Hän toimitti puoluejulkaisuja ja päätyi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ideologia- ja propagandaosaston päälliköksi vuosiksi 1969-1973.

Aleksandr Stepanovitš Jakovlev oli neuvostovenäläinen kirjailija.

Aleksandr Sergejevitš Jakovlev oli neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija. Hän oli OKB Jakovlevin pääsuunnittelija.

Aleksandr Jakovlevitš Jašin oli venäläinen neuvostokirjailija.

Aleksandr Iljitš Jegorov oli Neuvostoliiton marsalkka, joka toimi komentajana Venäjän sisällissodassa ja sodassa Puolaa vastaan sekä puna-armeijan esikuntapäällikkönä vuosina 1931–1937. Hänet teloitettiin Stalinin puhdistuksissa.