Aleksandr Dmitrijevitš Kastalski oli venäläinen säveltäjä, kuoronjohtaja ja kansanmusiikin tutkija.

Aleksandr Petrovitš Kazantsev oli venäläinen tieteiskirjailija.

Aleksandr Fjodorovitš Kerenski oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.

Aleksandr Anatoljevitš Keržakov on venäläinen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän pelasi kotimaansa lisäksi Espanjassa ja Sveitsissä. Hän on tehnyt eniten maaleja Venäjän maajoukkueessa.

Aleksandr Vasiljevitš Koltšak oli venäläinen laivaston amiraali ja arktisten alueiden tutkija, ja vastavallankumouksellinen valkoinen sotilasjohtaja Venäjän sisällissodassa 1918–1920 itäisellä rintamalla.

Aleksandr Terentjevitš Kononov oli venäläinen lasten- ja nuortenkirjailija.

Aleksandr Vasiljevitš Koržakov oli KGB:n kenraali ja Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin henkivartija ja neuvonantaja vuosina 1985–1996. Hän seisoi Jeltsinin vierellä, kun Jeltsin piti kuuluisan puheensa panssarivaunun päällä äärikommunistien kaapattua vallan elokuussa 1991. Koržakov oli presidentin henkivartioston PSB:n komentaja 1993–1996. Vuonna 1996 Jeltsin erotti Koržakovin.

Aleksandr Aleksandrovitš Kotov oli venäläinen shakin suurmestari sekä kirjailija. Hän oli Neuvostoliiton mestari sekä kaksinkertainen ehdokas. Kotov työskenteli myös Neuvostoliiton shakkiliitossa.

Aleksandr Ivanovitš Kuprin ; oli venäläinen kirjailija, lentäjä, toimittaja ja seikkailija.

Aleksandr Borisovitš Kusikov oli venäläinen runoilija.