Alfred Schnittke (ven. Альфред Гарриевич Шнитке, Alfred Garrijevitš Šnitke oli venäläis-saksalainen säveltäjä.

Alfred Schütz oli itävaltalainen filosofi ja sosiologi. Hän opiskeli oikeustiedettä Wienissä, ja tutki myöhemmin fenomenologiaa, yhteiskuntatieteiden metodologiaa sekä muun muassa Edmund Husserlin ja William Jamesin ajattelua. Schütz muutti Yhdysvaltoihin ennen toista maailmansotaa. Suurimman osan elämäänsä hän toimi pankkiirina. Hän myös opetti osa-aikaisesti New School for Social Researchissa New Yorkissa.

Alfred Sisley oli impressionistinen taidemaalari. Hänellä oli brittiläiset vanhemmat, mutta hän vietti valtaosan elämästään ja urastaan Ranskassa.

Alfred Tennyson, Lordi Tennyson oli eräs aikansa suosituimmista englantilaisista runoilijoista.

Alfred Thayer Mahan oli yhdysvaltalainen merivoimien upseeri ja historioitsija. Mahanin teoriat merivoimien vaikutuksesta kansakuntien selviytymiseen olivat aikanaan hyvin luettuja suurvaltojen päättäjien keskuudessa, ja vaikuttivat ensimmäistä maailmansotaa edeltäneeseen asevarusteluun.

Alfred W. Crosby Jr. oli historian, maantieteen ja Amerikan tutkimuksen professori Texasin yliopistossa (Austin), Harvardin yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Hän kirjoitti sellaiset tunnetut kirjat kuin The Columbian Exchange (1972) ja Ecological Imperialism (1986). Näissä teoksissaan hän esitti biologisia ja maantieteellisiä selityksiä sille, miksi eurooppalaiset onnistuivat suhteellisen helposti menestymään alueilla, joita hän nimitti Neo-Euroopiksi eli Australaasiassa, Pohjois-Amerikassa ja eteläisessä Etelä-Amerikassa.

Alfred Weber oli saksalainen kansantaloustieteilijä ja sosiologi. Hänen vanhempi veljensä oli oikeustieteilijä ja sosiologi Max Weber.

Alfred Werner oli sveitsiläinen kemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1913 ehdotuksestaan siirtymämetallikompleksiyhdisteiden oktaedrimuodosta. Werner kehitti perustan nykyaikaiselle kompleksiyhdisteiden tutkimukselle. Werner valmisti myös heksolia ensimmäisen kerran.

Alfredo Le Pera oli argentiinalainen toimittaja, näytelmäkirjailija, ja sanoittaja, joka parhaiten tunnetaan hedelmällisestä yhteistyöstä argentiinalaisen tangolaulajan Carlos Gardelin kanssa. Heidän tunnetuimpia tangojaan ovat Mi Buenos Aires Querido, Amores de estudiante, Soledad, Volver, Por Una Cabeza sekä El día que me quieras.

Alfredo Panzini (1863–1939) oli italialainen kirjailija. Hän kuului vuodesta 1929 Italian akatemiaan. Hänen tuotantoonsa kuuluu leppoisan ironian ja huumorin sävyttämiä romaaneja, teoksia filosofian alalta ja nuortenkirjoja, muun muassa Io cerco moglie sekä erikoislaatuinen sanakirja Dizionario moderno (1906).