SUSI JA KURKI
Susi oli saanut kurkkuunsa luunsirun eikä voinut keksiä, että mikään muu välikappale olisi sopivampi sitä kiskomaan ulos kuin kurjen nokka. Niinpä se meni pyytämään kurjen apua ja lupasi vaivoista varsin runsaan palkkion. Kurki tekikin sudelle hyvän palveluksen, nokki luun esille kurkusta ja sitten vaati, mitä oli luvattu. »Hohhoh, kuinka hävytön sinä olet!» tiuskaisi susi; »pistät pääsi suden kitaan ja sitten, vaikka saat sen eheänä takaisin, puhut vielä eri palkkiosta! Etkö sinä käsitä, että kun sinulla on pääsi tallella, se jo riittää hyväksikin maksuksi avustasi?»