KOTIIN
Sinne tahdon, vanhaan valkamaan, missä ruuhta vartoo kirkkoväet, lepät rannan kaartaa, kultaa kukkuu käet, niemen päässä nuottakota laho, riippukoivu, aurinkoinen aho, venhe maassa vanha, unohdettu. Oi te varjot armaat, valkopäiset, on kuin katsantonne kirkastettu viihtyis yhä tyynten vetten yllä, täyttäis tutut taivaat hymyilyllä, luhdat, kummut, lukot hämäräiset, pyhän pihlajaisen pihamaan! Rauhan rannat, teiltä rauhan saan!