TÄHTIEN LASKIJA
Laps loppumattoman unelman, miten osuin merelle outoon laivaan? Joku kuiskasi mulle korvahan: sun täytyy laskea tähdet taivaan!
En hyödyks ollut ma ollenkaan,
en pahaa tehnyt, en liioin hyvää,
kädet ristissä ikäni istuin vaan
ja keulassa katselin vettä syvää.
Mun tähdet laskea täytynee,
ne vilkkuvat väreessä aallon kalvon,
mun huuleni lukuja hymisee,
jos nukun, jos silmät suurina valvon.
Satatuhanteen saakka ehdin jo, vaan jäljellä miljoonaa on sata, on auringon takana aurinko, ja laskematta on linnunrata.