SISÄLLYS.
1. luku: Maa ja asukkaat ……………………………………. 13
Itä- ja Länsi-Europan välinen vastakohta. — Aasiassa olevat siirtomaat. — Valtakunnan alueen kasvaminen. — Väestö.
2. luku: Venäjän valtakunta Aleksanteri II:n hallituksen lopussa … 32
I. Valtakunnan sisällinen tila: Hallitusjärjestelmä. —
Valtakunnan virastot. — Paikallishallinto. — Aleksanteri II:n
uudistukset. — Slavofiilit ja sapadnikit.
II. Venäläis-turkkilaisen sodan loppu: San Stefanon esirauha. —
Englannin sekautuminen. — Berliinin kongressi. — Sen arvostelu
Venäjällä.
3. luku: Vallankumouksellinen liike ja Aleksanteri II:n kuolema …. 46
Nihilismi. — Bakunin. — Vera Sasulitsh. — Terrori ja diktatuuri. — Loris-Melikov ja hänen valtiosääntöhankkeensa. — Sosialivallankumouksellinen puolue. — Aleksanteri II:n murha. — Aleksanteri III. — Pobedonostsev.
4. luku: Kansantalous ja finanssipolitiikka 1881-1904 ………….. 59
Slavofiilinen talouspolitiikka. — Bunge. — Maataloudellisia pulmia. — Talonpoikais- ja aatelispankki. — Vyshnegradski. — Tullisota. — Nälänhätä. — Witte. — Kauppasopimuksia. — Kultakannan toimeenpano. — Suurteollisuus. — Työväenoloja ja työväen suojeluslainsäädäntö. — Pääomien maahantuonti. — Verot, monopolit ja säästökassat. — Valtakunnan tulo- ja menoarvio. — Koululaitos. — Nälänhätä. — Teollisuuspula. — Kotiteollisuus. — Maatalouden hätä.
5. luku. Virkavalta ja itsehallinto 1881-1904 …………………. 83
Ignatiev. — Epärehellisyys. — Lain polkeminen. — Lisätty ja
ylimääräinen suojelustila. — Poliisiosasto. — Juutalaisvainoja.
— Semski Soborin suunnitelma. — D. Tolstoi. — Semstvo. —
Sanomalehdistö ja kansanvalistus. — Pobedonostsevin luonne.
— Maapäälliköt. — I. Durnovo. — Itsehallinnon uudistus.
— Kansanoikeuden puolue. — Aleksanteri III:n kuolema. —
Nikolai II. — Varoitus mielettömistä haaveista.
6. luku: Vallankumouksellinen liike 1881-1914 ………………… 106
Sosiaalivallankumouksellisen puolueen häviö. — Poliisiosasto. — Pyhä liiga ja vapaaehtoinen turva. — Aleksanteri Uljanov. — Borki. — Sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen perustaminen. — Sosiaalivallankumouksellisen puolueen uudistus. — Vallankumouksellisia puolueita rajamaissa. — Virkavallan vallankumoukseen kiihoittava toiminta. — Witten mietintö vuodelta 1899. — Ylioppilaslevottomuuksia. — Koulunuudistushankkeita. — Plehwe. — Semstvojen vastustus. — Komiteoja maatalouden hätätilan selvittämiseksi. — Manifesti 11 p:ltä maalisk. 1903. — "Vapautusliiton" perustaminen. — Menshevismi ja bolshevismi. — Plehwen taistelu vapautusliittoa ja sosiaalidemokratiaa vastaan. — Ihmeidentekijä Serafina. — Witten kukistuminen.
7. luku: Ulkopolitiikka 1879-1904 …………………………… 127
I. Läheinen Itä: Sotapäälliköitä. — Vannovskin armeijauudistus.
— Giers. — Kolmenkeisarinliitto. — Bulgarian selkkaukset.
— Vuoden 1887 kriisi. — Venäjän vaikutusvalta Serbiassa,
Romaniassa ja Montenegrossa.
II. Liitto Ranskan kanssa: Aleksanteri III:n vastahakoisuus.
— Saksan ulkopolitiikan käänne. — Liitonteko Ranskan kanssa.
— Sodan lykkäytyminen.
III. Länsi-Aasia: Afganistan. — Kaspianmeren takaisen alueen
valloitus. — Marssi Heratia kohti. — Rajasopimus Englannin
kanssa. — Pamir.
IV. Itä-Aasia: Siperian rautatie. — Japanin torjuminen. — Ruhtinas
Lobanov-Rostovski ja ruhtinas Hohenlohe. — Li-Hung-Tshang. —
Port Arthurin hankkiminen. — Taistelu Koreasta. — Besobrasovin
Jalu-yritys. — Ehdotus yleiseksi aseista-riisumiseksi. —
Sotavarustuksia. — Tsaarin suojelusherruus Tibetissä. —
Mandshurian valtaus. — Iton lähetys. — Englantilais-japanilainen
liitto. — Paroni Rosen, Aleksejev, Besobrasov ja Kuropatkin. —
Sota päätetty Tokiossa.
8. luku: Kirkko …………………………………………… 154
I. Valtiokirkko: Sen järjestys. — Musta ja valkoinen papisto.
— Pyhiä vanhuksia. — Jumalanpalvelus.
II. Vanhauskoiset: Niiden synty. — Vainot.
III. Mystillisiä lahkoja: Hlystit, duhobortsit, tolstoilaiset.
IV. Protestanttisia lahkoja: Stundistit ja pashkovilaiset.
V. Katolisen kirkon asema: Unionihankkeita. — Vainoja. —
Mariaviitit. — Pobedonostsevin kanta.
VI. Protestanttisen kirkon asema: Vainoja Itämerenmaakunnissa
aina vuoteen 1905. — Yleinen vaino 1914-1917.
VII. Armenialaisen kirkon asema: Kirkon omaisuuden riistäminen.
VIII. Oikeauskoinen lähetys muhamettilaisten ja pakanain keskuudessa: Kirgiisien lapsivero. — Shamaaniuskonto Volgan varsilla. — Baikalin lähetyssaarnaajien alttius lahjoille. — Muuan ristiretki pakanoita vastaan vuonna 1914.
IX. Kysymys omantunnonvapaudesta: Venäläinen käsitys. — Stahovitsh. — Valtakunnanneuvosto ja bolshevismi vastustavat omantunnonvapautta.
9. luku: Rajamaiden venäläistyttämispolitiikka ……………….. 172
I. Sen syyt: Natsionalismi. — Virkavallan yhdenmukaisuuden-tarve.
— Sotilaalliset näkökohdat. — Suomalaisten taistelu
oikeudenloukkauksia ja venäläistyttämistä vastaan.
II. Sen menetelmä: Katkov panettelun opetusmestarina. —
Koulupolitiikka. — Käännytys oikeauskoisuuteen. — Kansallisvihan
ja luokkataistelun lietsominen.
III. Sen seuraukset: Sivistyksen taantuminen. — Katkeroituminen ja viha. — Valtiovallan arvon horjuttaminen. — Epärehellisen virkamiehistön kasvattaminen. — Separatismin luominen. — Pienten kansanheimojen venäläistyttämisen estäminen. — Valtakunnan häviön aikaansaaminen.
10. luku: Japanin sota ja vuosien 1904-1905 vallankumous ………. 187
Sodan merkitys Venäjälle ja Japanille. — Kuropatkinin sotataito. — Kansan mieliala Venäjällä. — Plehwen murha. — Perintöruhtinaan syntymä. — Ruhtinas Svjatopolk-Mirski. — Vallankumouskongressi Pariisissa. — Sosiaalidemokratian kanta. — Shahon taistelu. — Pietarin semstvokongressi. — Pobedonostsevin viimeinen voitto. — Port Arthurin antautuminen. — Vallankumouksen puhkeaminen. — Suuriruhtinas Sergei politiikan johtajana. — Hänen murhansa. — Mukdenin taistelu. — Kolme manifestia 3 p:ltä maaliskuuta 1905. — Itämeren-laivaston lähtö. — Vallankumouksen järjestely. — Suvaitsevaisuusedikti. — Tsushiman taistelu. — Moskovan semstvokongressi. — Lähetystö ja vastalähetystö. — Vallankumouksen jatkuminen. — Portsmouthin rauha. — Bulyginin vaalilaki. — Pietarhovin konferenssi. — Moskovan semstvo- ja kaupunkikongressi. — Yleinen lakko. — Vapausmanifesti 30 p:ltä lokakuuta. — Sen vaikutus. — Puolueiden synty. — Witten kabinetti. — Pietarin työväenedustajien neuvosto. — Moskovan semstvo- ja kaupunkikongressi. — Vallankumouksen kohopiste. — Lenin ja Durnovo tarttuvat asioihin. — Moskovan kapinan kukistaminen. — Rankaisuretkikuntia. — Vaalioikeuden laajennus. — Vallankumouksen epäonnistumisen syy.
11. luku: Tsaari ja duuma 1906-1907 …………………………. 228
Raha-asiain tila. — Suuri laina ja sen ehdot. — Uusien
valtakunnan perustuslakien valmistaminen. — Duumavaalit.
— Puolueiden kanta. — Witten ero. — Aateliskongressi.
— Goremykin. — I duuma. — Viipurin julistus. — Stolypin.
— Dubrovinin kosto. — Murhayrityksiä ja kenttäsotaoikeuksia.
— Kadettien vainoaminen. — Stolypinin agraariuudistus. —
Vallankumouksellisen liikkeen jatkuminen. — II duuma. —
Pobedonostsevin kuolema. — Hallituksen taistelu terrorin
kanssa. — Aateliskongressin päätökset. — Ukrainan kysymys.
— Duuman hajoittaminen ja vallankaappaus. — Uusi vaalilaki.
12. luku: Taantumus 1907-1914 ………………………………. 258
III duuma. — Valtakunnanneuvosto ja aateliskongressi. —
Taantumuksellisia virtauksia. — Stolypinin vallankaappaus.
— Hänen murhansa. — Kokovtsov. — Senaattoritarkastukset.
— Kansanvalistus. — Valistusministeri Kasso. — IV duuma.
13. luku: Kansantalous ja finanssipolitiikka 1906-1914 ………… 273
Ilmastovaihteluja ja satotuloksia. — Agraariuudistuksen hyviä tuloksia. — Talonpoikien maannälän tyydyttäminen. — Osuustoiminta. — Suurteollisuuden uusi kukoistus. Syndikaatit. — Rautatielaitos. — Kauppatasaus. — Kauppasopimus Saksan kanssa. — Pankkilaitos. — Työväestö ja lakkojen vastustaminen. — Bodaibon lakko. — Sisäministeri N. Maklakov. — Valtakunnan raha-asiain loistava tila. — Sotapuolue kukistaa Kokovtsovin.
14. luku: Ulkopolitiikka 1906-1914 ………………………….. 285
I. Kaukainen Itä: Suhde Japaniin. — Urjanhain hankkiminen. —
Luoteis-Mongolian suojelusherruus. — Ystävyys Japanin kanssa.
II. Sopimus Englannin kanssa: Wallacen toiminta venäläis-englantilaisen liiton hyväksi. — Pietarin sopimus 31 p:ltä elok. 1907. — Sen merkitys.
III. Persia: Maan jakaminen venäläiseen ja brittiläiseen etupiiriin. — Pohjois-Persian sotilaallinen miehitys.
IV. Läheinen Itä: Balkanin-valtioiden suurvaltatuumia. — Uusslaavilaisuus. — Balkanin kysymys astuu etualaan Turkin vallankumouksen johdosta 1908. — Venäjän diplomaattinen tappio 1909. — Mieltenkuohua Saksaa vastaan. — Venäjän politiikka vuosien 1912-1913 Balkanin-sodassa.
V. Venäjä ja Länsi-Europpa: Suhde Saksaan. — Berliinin
ulkoasiainviraston kabinettipolitiikka. — Nikolai II ja
Vilhelm II. — Bethmann Hollweg ja Poincaré 1912 Venäjällä.
— Venäjän pyrkimys Länsivuonoon.
VI. Sotalaitos: Venäjän armeijan väärä arvioiminen
Länsi-Europassa. — Gutshkov ja vuosien 1909-1912
armeijauudistus. — Sotalaivastojen vahvistaminen.
13. luku: Venäjä maailmansodassa 1914-1916 …………………… 305
Isänmaallinen mieliala sodan nopean ja voitokkaan loppumisen toivossa. — Puolalaisen yhteiskunnan odotteleva puolueettomuus. — Sotamiesten kiihoittaminen julmiksi ja raaoiksi. — Syytöksiä sotaministeri Suhomlinovia vastaan. — Duuman arvostelua tammikuussa 1915. — Maan riistäminen. — Galitsian venäläistyttäminen. — Galitsian, Puolan, Liettuan ja Kuurinmaan tyhjentäminen. — Sotateollisuuskomiteojen ja "semgoran" muodostaminen — Saksalais-pogromi Moskovassa. — Pysyväistä saksalaisvainoa Itämeren-maakunnissa. — Ministerien eroja. — Isänmaallisia sotasaalistajia. — Duuma elokuussa 1915 ja edistysmielisen blokin muodostaminen. — Tsaari ottaa ylipäällikkyyden. — Duuman toistaiseksi-lykkääminen. — Sisäministeri Hvostovin ohjelma. — Erään uuden pyhimyksen laiton pyhäksi-julistaminen. — Pakolaissurkeus. —Kansallisia apukomiteoja. — Pohjoisapu. — Duuman toistaiseksi-lykkääminen. — Goremykinin eronpyyntö (2 p. helmik. 1916). — Pääministeri Stürmer. — Tsaari duumassa. — Hvostovin ero. — Kanne Suhomlinovia vastaan. — Duuma vastustaa kansallisten ja uskonnollisten rajoitusten kumoamista. — Brusilovin hyökkäys 1916. — Saksalaisten puolustusvoitto Kovelin luona. — Taloudellinen pula. — Kuljetuslaitoksen rappio. — Muuan duumalähetystö ulkomailla. — Barkin lähetys Lontooseen ja Pariisiin. — Venäläis-japanilainen ystävyys. — Stürmer ulko- ja Protopopov sisäministerinä. — Stürmerin kukistuminen. — Duuma, valtakunnanneuvosto ja aateliskongressi varoittavat hallitusta. — Tsaari ja hänen puolisonsa. — Rasputinin murha. — Galitsinin taantumuksellinen kabinetti. — Vanhoillisten valtakunnanneuvoston-jäsenten sijaan nimitetään jyrkkiä taantumusmiehiä. — Hurjisteluja uudenvuodenaattona 1916.
16. luku: Valtakunnan luhistuminen vuonna 1917 ……………….. 344
Protopopovin politiikka. — Lordi Milnerin lähetys. — Muonitusvaikeuksia Pietarissa. — Duuma kokoutuu uudestaan. — Kerenski vaatii rauhantekoa. — Maaliskuunvallankumous ja Nikolai II:n luopuminen. — Väliaikaisen hallituksen ja neuvostohallituksen muodostaminen. — Kansan ja sotajoukon mieliala. — Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitshin esiytyminen. — Ent. tsaarin vangitseminen. — Tsaarillisen perheen vangitseminen, sen karkoittaminen Siperiaan ja sen murhaaminen Jekaterinburgissa. — Hallinto- ja oikeusuudistuksia. — Taloudellinen romahdus. — Sotajoukon rappeutuminen. — Vierasten kansojen vaatimukset. — Agraarilevottomuuksia. — Kadettien kongressi. — Neuvostohallituksen järjestyminen ja sen suhde väliaikaiseen hallitukseen. — Leninin ja Trotskin paluu. — Bolshevistinen kiihoitus. — Molempien hallitusten ulkopolitiikka. — Miljukovin kukistuminen. — Kadettilais-sosialistisen kabinetin muodostaminen. — Talonpoikaiskomiteat vallassa maaseuduilla. — Kerenskin sotasaarna. — Heinäkuun hyökkäyksen raukeaminen. — Bolshevistinen kipinä Pietarissa. — Leninin tappio ja pako. — Ukrainan itsehallinto. — Kerenskin toimenpiteet Suomen itsenäisyyttä vastaan. — Moskovan valtiollinen neuvottelu. — Huudetaan voimakasta miestä valtakunnan pelastajaksi. — Kornilovin välikohtaus. — Oikeudenkäynti Suhomlinovia vastaan. — Kansanvaltainen konferenssi Pietarissa. — Bolshevikkien kiihoitusta. — Esiparlamentti Pietarissa ja porvarillisten puolueiden konferenssi Moskovassa. — Bolshevikkien kapina 6 p. marrask. 1917. — Hallituksen puolustautuminen Talvipalatsissa. — Leninin voitto. — Moskovan valloitus.