KAIPAUS
On kaipaus vienyt linnun rannalta ulapan tuuleen viileään. Ovat tomuinen maa ja ranta kaukana häipyneet meren hämärään.
On linnun sydäntä syönyt ikävä
ulapan lintujen vapauteen,
missä punaiset karit nousevat merestä
satoine lokkien pesineen.
On kaipaus vienyt linnun rannalta ulapan aamuun valkeaan, missä auringon noustessa merestä kirkkaana unohtaa tomuisen, kuuman maan —