10 KOHTAUS.
Edelliset. Hakala ja Helena (tulevat).
Hakala: Mitä nyt?
Liinu: Rahat ovat löytyneet! Me emme joudukaan mierontielle!
Helena: Rahatko löytyneet?
Hakala: Missä ne sitten ovat?
Liinu: Sakari on löytänyt rahat. Anna Sakari isälle lompakko! Se on häneltä pudonnut.
Sakari: Ei Sakari anna. Jumala voi rangaista Sakarille.
Liinu: Ei hän rankaise, jos Sakari antaa sen isälle.
Sakari: Eikö?
Liinu: Ei. Hän siunaa Sakaria.
Sakari: Sitten Sakari antaa.
(Antaa lompakon Hakalalle)
Hakala: Siis rahani on ovat löytyneet! Ja minä houkkio kun epäilin Mäkelää!
Helena: Minä lähden heti ilmoittamaan Mäkelään.
(Menee).
Liinu: Johan minä sanoin, että Mäkelä ei ole voinut niitä löytää, sillä hän niitä ei olisi salannut.
Hakala: Voi minua houkkiota! Millä voin nyt Mäkelän sovittaa! Kunpa hän nyt tulisi että saisin edes pyytää anteeksi. — Olipas se onnen potkaus! Nyt on Hakala pelastettu mies. Miten voisin parhaiten palkita tämän Sakarille?
Liinu: Minäpä tiedän. Palkinnoksi tästä annetaan Sakarin asua meillä. Hänen ei sitten tarvitse kuleksia ihmisten narrina. Jäätkö, Sakari, meille?
Hakala: Kernaasti minun puolestani, jos Sakari vaan itse tahtoo.
Sakari: Kyllä Sakari jääpi tänne. Sakarilla on täällä niin hyvä olla.
(Hanna tulee).
Hanna: Koko Mäkelän perhe tulee tänne emännän kanssa!
Liinu: He tulevat juuri parhaaseen aikaan. Tiedätkö, Hanna, isän rahat ovat löytyneet!
Hanna: No Jumalan kiitos! Vai ovat ne kuitenkin löytyneet!