III.
Sururunot suomalaiset.
V. 1734 ilmestyi Turussa runoelma nimeltä "Suru-Runot Suomalaiset", jossa vilkkaasti ja nähtävästi historiallisella tarkkuudella kuvataan Isonvihan hirmuista aikaa. Tähän asti on näiden valitusrunojen kirjoittajasta tiedetty hyvin vähän. Vihon nimilehdessä esittää hän itsensä Pohjanmaan poikaseksi, joka näkemänsä vaivat on kiireessä muille muistoksi kertonut v. 1720, ja kahdeksannessa runossa sanoo hän syyttömästi olleensa vankina 13 viikkoa Turun linnassa epäiltynä osalliseksi Kyrön kappalaisen Antti Affrénin vehkeisiin, joka aikoi lähettää venäläisten sotatoimista tietoja Ruotsin puolelle, mutta joutui kiinni ja lopulta hirsipuuhun. Nämät runosta itsestä saadut tiedot ovat ainoat, mitä on ollut; runoilijan nimi, sääty, sanalla sanoen, koko hänen persoonansa on ollut tuntematon. Seuraavat tiedot osottavat kuitenkin, että Sururunojen tekijä on suomalaisen kirjallisuuden historiassa ennestään tunnettu runoniekka Gabriel Calamnius vanhempi.
Gananderin käsinkirjoitetussa Sanakirjassa tavataan säkeet "pijkat pjenet tuolta täältä otti Oj! Oj! orjixensa, ajnoisixi aljoxensa", jotka ovat samat kuin Sururunojen 1:sen runon ss. 18-20. Lähteeksi ilmoittaa Ganander Calamnii Run. de Ruthenis 1715, josta siis saamme tietää, että Sururunojen tekijä on Calamnius (ks. sanaa Aljo). Samaa todistaa toinen tässä Sanakirjassa Sururunoista otettujen säkeiden "Ryösti kaikki kaunistuxet, malmit, kirjat maalauxet" (ks. n. 2, ss. 7-8), jälessä oleva ilmoitus Calamnii Suru-Runot Suomalaiset (ks. sanaa Malmi). Ketä Calamniusta Ganander tarkoittaa, ei voi päättää, kun hän ristimänimeä ei mainitse, mutta se selviää eräästä toisesta vanhasta lähteestä, joka merkillisellä tavalla vahvistaa Gananderin tiedonantoa ja luo lisää valoa Sururunojen tekijän elämänvaiheisiin. v. 1760 lahjoitti Kokkolan raatimies J. Falander silloiselle Turun piispalle K. F. Mennanderille tekemänsä, Laihian kappalaisen Israel M. Reiniuksen lisäyksillä ja selityksillä varustaman kertomuksen Isonvihan ajoista, joka painettiin v. 1789 Sanomalehteen Åbo Nya Tidningar nimellä "Berättelse om Österbottens öden under det långvariga Kriget ifrån 1700 til 1721" (ks. n. 6-8, 12, 15, 21, 27-8, 35, 40-1, 49, 51-2). Tämä sisältää m.m. seuraavat tiedot yllämainitun Affrénin onnettomasta yrityksestä. Isonkyrön komministeri Antti Affrén oli yhdessä Maksamaan komministerin Ruthin kanssa tehnyt vihollisen etenemisestä v. 1716 kertomuksen, jota Vähänkyrön lukkari läksi viemään meren yli Ruotsiin. Mutta venäläiset ottivat sananviejän merellä kiinni, joten pappien laatima kirjoitus joutui heidän käsiinsä. Tapauksesta sai Affrén niin ajoissa tiedon, että ehti pakenemaan kotoansa, ja olisi ehkä pelastunut, jos ei olisi liian kauan viivytellyt ystäviensä luona. Venäläiset, jotka epäilivät pappien olevan salaliitossa Affrénin kanssa, sijoittivat vahteja useihin pappiloihin ja onnistuivat siten saamaan Affrénin kiinni Ylivieskan kappelissa, jossa hän syksyllä v. 1717 hirtettiin. Koska se osa kertomusta, jossa puhutaan Affrénin kiinniottamisesta ja surullisesta lopusta, valaisee Sururunojen tekijänkin elämää, panemme sen kokonaisuudessaan tähän. Se kuuluu: … "aije onnistuikin siihen määrään, että se komennuskunta, joka lähetettiin Kalajoelle ja Ylivieskan kappeliin sillä tekosyyllä, että heidät oli lähetetty seurakunnan ja etenkin papin, herra Gabriel Calamniuksen suojelus väeksi, etteivät vasta tulevat ja pian Venäjältä odotettavissa olevat joukot hävittäisi heitä perinpohjin, jonka vuoksi myös seurakunnan jä erinomattain papin tuli pitää huolta heistä, niinkuin omistansa, ja siitä syystä heitä kestittiinkin pappilassa puoliyöhön; sittenkuin he olivat asettaneet vahteja pappilan ympärille ja lähimpiin taloihin, joissa he majailivat, sekä kohta kun tuli oli sammutettu pappilassa ja pappi mennyt levolle, huomasi vahti 3 pappilaan menevää miestä, mikä ilmoitettiin upseerille, ja samassa näkyi myös tulta papin kamarista; tästä päättivät venäläiset, että siellä mahtoi olla joku vieras, jonka tähden he heti ympäröivät pappilan ja tunkeutuivat suoraa päätä papin kamariin ja saivat tutkittuansa selville, huolimatta siitä että Affrén oli puettu talonpoikaisiin vaatteisiin, että hän oli heidän etsimänsä pappismies. Täällä oli surkea elämä, kun tiheillä piiskaniskuilla koetettiin ottaa selvää noista 2:sta pappia seuranneesta miehestä; ja sittenkuin he mielestänsä olivat saaneet selvää kaikesta, sekä pappi Calamnius oli jakanut lahjoiksi kaiken, mitä hänellä oli, saadaksensa jäädä kotiin, vietiin kaikki 4 samana yönä sidottuina Vaasaan. Täällä ei ainoastaan suomimalla pakotettu Affrénia, Ruthia ja lukkaria ilmaisemaan, kutka olivat olleet osallisina samassa teossa, vaan myös Affrénia sanomaan, kenen luona hän pakomatkallansa oli ollut, jotka kaikki noudettiin ja, sittenkuin heitä osaksi oli suomittu osaksi myös patukoittu, kotiin päästettiin. Mutta kaikki 3 pappia ja lukkari vietiin Turkuun; näistä Ruth kuoli Turussa suomittaessa, Affrén ja lukkari hirtettiin, Calamnius ja Hostius pääsivät 3/4 vuoden vankeudella" (ks. n. 52). Jos vertaa ylläolevaa kertomusta Sururunojen kahdeksanteen runoon, näkee, että se, mitä runoilija Affrénista ja itsestänsä kertoo, soveltuu erinomaisesti tämän kanssa yhteen; ainoastaan Calamniuksen vankeusajan pituus on erilainen, mutta siinä kohden on runo tarkempi, niinkuin voi odottaakin.
Tähän asti on Gabriel Calamniuksen elämä ollut vähän tunnettu, niin että ne lisätiedot, joita edellisestä saamme, ovat kylläkin huomattavat. Ja vielä tärkeämpi on tieto, että hän on Sururunojen kirjoittaja. Sururunojen runollisesta arvosta lausuu J. Krohn väitöskirjassaan "Suomenkielinen Runollisuus Ruotsinvallan aikana" m.m.: "Enimmiten ovat asiat siinä vaan yksikertaisesti kerrottuna, mutta itse aine on niin syvästi liikuttavainen hirmuisuudessaan. ettei kuivintakaan kertomusta siitä voisi sanoa ikäväksi. Ja tässä ovat Suomen runon omituisuudet taitavasti käytetyt, runoilijan omat tunteet puhkeavat tuon tuostakin ilmi ja toisinaan on itse kuvaeluskin todella runollinen. Ulkomuodoltaan tämä runo on melkein aivan virhetön. Se kyllä on riimillinen, mutta riimiä ei ole väkisen tavotettu, vaan missä ei se itsestään valunut, heitetty pois" (ks. ss. 115-16). Sitä vastoin Calamniuksen v. 1755 ilmestynyt "Vähäinen Cocous Suomalaisista Runoista" ei ole runollisessa suhteessa etevä, vaan on merkillinen ainoastaan sentähden, että se on ainoa suomeksi painettu lyyrillinen runokokoelma ennen meidän vuosisataamme. Sururunot kohottavat siis Calamniuksen arvoa runoilijana, paitsi sitä että niiden avulla nyt saattaa hänestä muodostaa selvemmän ja täydellisemmän kuvan kuin ennen.
Mikäli tiedetään, ei Sururunojen ensimäisestä painoksesta ole säilynyt yhtään täydellistä kappaletta; se, joka on Yliopiston kirjastossa, on vaillinainen eikä J. Krohnkaan ole täydellistä kappaletta nähnyt (ks. e.m.t.s. 117). V. 1778 ilmestyi Sururunoista Vaasassa toinen painos, josta suunnilleen on voitu arvata, minkälainen ensimäinen painos oli, mutta laitosten keskinäistä suhdetta ei vielä ole lähemmin selvitetty, ja tietämätöntä on ollut, kuka toisen laitoksen julkaisija on. Miten toinen painos Sururunoja on syntynyt, selittää eräs Kirjallisuuden Seuran hallussa oleva Sururunojen kopio, jonka lukiolainen Törnudd Vaasasta v. 1851 Seuralle lahjoitti (ks. pöytäkirj. 5/II 51 § 2). Kopiosta on nimilehti poissa, mutta se sisältää yhden painetuissa Sururunoissa olemattoman valitusvirren, ja sitä paitsi tavataan siinä Antti Törnuddin kädellä[62] tehtyjä lisäyksiä ja muutoksia. Käsikirjoituksen viimeiselle lehdelle on lukkari Tuomas Pitzén kirjoittanut pojallensa Antti Törnuddille 26 p. lokak. v. 1777 päivätyn kirjeen, josta voi päättää, että runot yhdessä kirjeen kanssa joutuivat viimeksimainitun haltuun. Käsikirjoituksessa pistää heti silmään se, että c:t yleensä ovat muutetut k:iksi aivan samoin kuin toisessa laitoksessa, ja lähemmin tarkastaessa huomaa, että kopio muussakin pitää yhtä 1778 vuoden painoksen kanssa olematta kuitenkaan sen mukaan tehty, niinkuin pienet eroavaisuudet sanain järjestyksessä y.m. osottavat. Tästä seuraa, että Antti Törnudd on toisen laitoksen toimittaja. Muutamista lisäyksistä näkyy (ks. n. 5, s. 26, n. 6, s. 20), että hänellä oli kaksi kappaletta Sururunoja käytettävänä, mutta tunsiko hän painettuja Sururunoja, ei varmaan voi sanoa.
Että Kirjallisuuden Seuran omistama kopio on tehty täydellisen painetun kappaleen mukaan, on todennäköistä. Tuo molemmista laitoksista puuttuva virsi on runoelman viimeinen ja 1734 vuoden laitoksen lopusta juuri on lehtiä poissa. Mainittu virsi on myös kirjoitettu samaan aikaan kuin muut vihossa olevat runot, kuten seuraava 27:s värssy todistaa: "Woi cuin me olem sota nähnet, seitzemän toist kymend vuotta, miecka vielä nytki välky, Herra jo loppu tuo."
Alempana Sururunoja uudestaan painettaessa[63] on 1734 vuoden painos julkaistu semmoisena kuin se tavataan Yliopiston kirjastossa, loppu on lisätty kopion mukaan. Säkeiden järjestysnumerot ovat julkaisijan lisäämät. Merkki | osottaa sivun alkua alkuperäisessä tekstissä. Rivinalaisessa on ilmoitettu missä kopio, merkitty A:lla, ja missä 1778 vuoden painos, merkitty B:llä, eroavat ensimäisestä laitoksesta, ja Törnuddin käsiala on erittäin ilmoitettu. Pienempiä oikeinkirjoitusta koskevia eroavaisuuksia ei vertauksissa ole otettu huomioon.
A. & O.[64]
Suru-Runot Suomalaiset.
Waiwoista walittawaiset
Poloisella[65] Pohjan maalla,
Ruotzin rannoilla, rajoilla,
Wallan alla Wenäläisen
Witzan Herran hurscaimman,
Kijruhulda kirjoitetut
Muille muistoxi jätetyt,
Nämät waiwat nähneheldä
Pohjan maalla poicaiselda.
Wuonna 1720.
Turusa, Prändätty 1734.[66]
* * *
|Terwe Läpitze lukia
Hywänsuopa Suomalaine!
Josca Sydammen sylisä
Hywä tahto hyppisisä!
Panisin mä Paperihin
Längihini lewittäisin,
Tegot tuimat tutut kyllä 5
Poloisella Pohjan maalla:
Julkisesti juonet julman
Wihollisen Wenäläisen,
Meidän waiwat waikeimmat
Surupäiwät surkeimmat; 10
Mutt' en muista muutamia
Polopoica puoliana:
Tawan wuoxi toki tahdon,
Enimhitä edestuoda.
Älä sijs pane pahaxi 15
Hywä läpitze lukia,
Että rohkenen ruweta
Tähän työhön taitamatoin,
Jold' ei caicki caunihisti
Myöden mieliä menesty. 20
1.
Wenäläisen julmudesta ensin tulduansa Pohjan maalle; nijn myös sijtä suuresta[67] surkeudesta, cuin silloin[68] maasa oli, Wuonna 1714 ja 1715.
Muucalainen muulda maalda,
Wenäjäldä wierahalda,
Meidän maalla matkustaisa
Tuimudella tulduansa,
Söi siat sikiöinensä, 5
Caritzat Capainensa,
Canat caicki caristeli,
Cucon pojat curisteli,
Löysi lehmät, löysi leiwät,
Häwitteli Härkä laumat, 10
Weipä Hewot heinicoista
Warsoinensa wainioista,
Pani caicki cartanoisa
Peri puulle puhtahalle;
Lapsi parat laattialda, 15
Imewäiset istualda,
Pojat äitin polwen pääldä,
Pijcat pienet tuolda tääldä,
Otti oi! oi! orjixensa,
Ainoisixi aijoixensa; 20
Waimot wallitzi wäkisin
Caunihimmat caiketickin,
Sydämmellä surkialla
Miesten mielellä pahalla;
Wanhimmaiset walkiahan 25
Pani pahoin paistumahan,
Kädet köytti kijndiästi
Capaloitzi cahvoisista,
Rakens' raadon rippumahan,
Heicon Hengen heilumahan, 30
Pääldä waattehet waristi,
Aiwan alcoisen alasti,
Seliän päälle singotteli,
Pijskallansa pingotteli,
Kysyi: Cusa cuckarosi, 35
Hohtawaiset hopiasi,
Cusa cullat kirckahimmat,
Cusa calut callihimmat,
Cusa caicki cattilasi,
Cusa Tiskisi tinaiset, 40
Cusa punainen pucusi,
Warsin Juhla waattehesi!
Weden keitti kiehuwaxi
Cuumana curckuhun caasi,
Silmät puhcoi Puucollansa 45
Taicka sotki Sormen canssa,
Poltti raudalla racoille
Weitzellänsä wijleskeli,
Selkänahan seitzemäldä,
Syyttömäldä syndiseldä; 50
Monda wirutti wilusa
Awoimesa ahwennosa,
|Talwisen taiwahan alla
Pacaisesa parutteli,
Monda uunisa urosta 55
Paisti nijncuin Paisticasta,
Että lohkeis luiden pääldä
Liha, liukesi peräti,
Suonet caicki catkeilit,
Pojes jäsenet putoisit; 60
Päähän solmesi poloisten
Hampu nuoran haiwalihin,
Custa kiwulla cowalla,
Calicalla coiwusella
Wäänsi woipa wäkewästi 65
Ildacaudet ilkiästi,
Wäänsi callon callehensa
Sillä, silmät sijrollensa.
Oho suurta surkeutta!
Oho waiwa waikiata! 70
Weden wäändäpi werisen
Selkiöistä silmistäni,
Hijen hiuxista bijopi,
Poski päästä pusertapi,
Muistuisa mieleheni 75
Wihollinen wenäläinen,
Cuinga muodolla monella,
Waati aina waiwaisilda,
Tawarata taipumatta.
Omaisutta ostamatta; 80
Mikä wircois wihdoin sijtä,
Mikä cuoli curjan lailla
Waan cuin loppui löytäminen
Onduwilda ottaminen,
Cavallieri Generali 85
Pani Postin Ponnehille:
Minä annan armon teille,
Jälill' wielä jäänehille,
Ainoastans ahkerasti,
Ulostegot uutterasti, 90
Czarilleni saattaisitta,
Itzen alle annaisitta;
Johon mekin mielistyimme
Luulimme lujaxi hywin,
Nijncuin lupaisi lujalla, 95
Maiseutteli makialla
Suulla, suurilla sanoilla
Kirjoisansa kirjoitteli,
Käski kätkömme käsihin
Tuoda corwesta cotihin, 100
Talutteli Taaracaiset
Saattamahan Sawulengit,
Ollen ucko uscollinen
Alammaisill' armollinen;
Mutta cuule cuinga käwi, 105
Cuinga julma juopotteli:
Cuin oli weto wedetty,
Contributio coottu,
Pani Partian parahan
Armottoman ajamahan, 110
Joca wainiot wacoisi,
Pitkin peldoja samoisi,
Alle culmin arwoillansa
Arwotteli aiwoisansa,
Cusa kätköt caickinaiset 115
Talonpoicain tawarat?
|Pijrsi pellon pengereitä
Ahkerasti ahtehita,
Caicki caiweli camarit,
Sijrtelipä Silda laudat, 120
Joutavvasti juoxendeli,
Nijncuin Cumma culjeskeli
Läpi soiden, läpi maiden,
Puetteli juuret puiden.
Caicki aittamme awaisi, 125
Tynnyrimme tyhjendeli,
Weipä wihdoin wijmeisetkin
Warat waiwan nähneitten,
Pijscais paisti päälle wielä,
Kiusaten kivvisti heitä, 130
Altihixi andamahan,
Camarihin candamahan,
Ainoatkin Aarnihaudat
Poisa codosta comerot.
Näimbä muuttui mullin mallin, 135
Meille armo annettawa,
Corwesa oli cotomme,
Maantiellä majasiamme,
Kirckotiemme kiwistöllä
Metzän petoin pesillä, 140
Carhut Cansa cumpanimme,
Pyry päiwäpaistehemme;
Ei mieli mesiä tehnyt
Kylki cuuta caswattanut
Pahan pacaisen käsisä, 145
Cowan ilman couratesa,
Päiwisämme pahimmisa,
Hengen hädäs, heldehesä,
|Moni heitti hengensäkin,
Waipui pojes warwickohon, 150
Cuoli corpehen cowahan,
Cangahalle caatui maahan;
Ruoca oli ruumenista,
Puista purtawa cowista,
Oljesta oma osamme, 155
Petäjästä, pellon siemen,
Carwas leipä lehdiköldä,
Mämmi männystä mäeldä,
Suosta suolat, suurus jauhot,
Warsin wehoista walitut, 160
Wesi säätty särpimexi,
Sinucka Sian lihaxi,
Culki cuolema cotahan
Colochinti cattilahan:
Moni raucka radot repi, 165
Uudet wuodat wuoleskeli,
Keitti kyllä kijruhusti,
Syödäxensä syölähästi:
Täytynyt täsä pacosa
Syödä toisten toisiansa, 170
Cohden cuolleita cokia
Raateleman ruumihia.
Wijmein suostuit Sudet meihin,
Pyysit päällemme poloisten,
Monda piendä pehmucaista 175
Waiwaista waeldawaista
Söiwät lasta laitumella,
Täytit täytten miesten päälle.
Wijsi muuta witzausta,
|Joit en saattane sanoa, 180
Oli meillä orpanoilla
Herran coston cowan alla.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
2.
Kirckoin ja Herran Huonetten häwityxestä.
Wielä tutkin töitä tuiman,
Wihollisen Wenäläisen
Poloisella Pohjan maalla,
Herran coston cowan alla:
Poltti kircon Paldamosta, 5
Muutoin mualla mulisti,
Ryösti caicki caunistuxet,
Malmit, kirjat, maalauxet,
Kellot maahan kengitteli,
Tapuleista talutteli, 10
Ettei enää endisillä,
Cuulu kirckoin kedoilla
Somaisesti soitettawan,
Caunihisti caicuttawan,
Waan cuin curjat culkenemme, 15
Waiwatut waeldanemme,
Cohden torwia coemme,
Sarwen äändä samuamme.
Luuleteos lewon luwatun
Cuollehille cuopisansa? 20
Caicki caiwoi cauhiasti,
Ylähälle ylpiästi,
|Rijsui, ruhtoi rohkiasti,
Sekä sulloi surkiasti,
Että itkin ildacauden, 25
Itkin äänellä isolla,
Näitä töitä nähdesäni,
Käärimäsä käydesäni:
Näin ol' Herrat Hengelliset,
Näimbä ryöstetyt Rowastit. 30
Sitten meni mielisuosin
Kyrön kedolla kewäin,
Culla kesä corteria,
Maalla Leiriä macaisi:
Auta ainoa Jomala
Päästä päiwistä pahoista!
3.
Wenäläisen menosta ja Pohjan maan waiwoista, Wuonna[69] 1716.[70]
Eipä Poicain poloisten
Wielä waiwame wähennyt
Nijncuin luulimme lujalla,
Kerscaisimme kesän alla:
Joca cattilan carilda 5
Löysi padan paaden alda,
Taicka lotun louckahasta
Kätten kätköstä panosta,
Candoi cohta Carjalahan,
Saatti tuonne Sauwon maahan, 10
Pyysi sieldä siemeniä,
Suurus jauhoja suwexi,
Pehmitteli peldoansa
Kyndi sitä kynsillänsä,
Ucko auralla ajeli, 15
Ämmä äjästä weteli,
Joilda juhdat joutunehet
Peräti pericatohon;
Mutt' ei muuta cuin muretta,
Tästä työstä tullutkana. 20
Sillä kylwön kypsyttyä
Cocohon coottuata,
Tuli Ruscha ruuninensa,
Pohjan maalle Poikinensa,
Marchiskeli myöden maita, 25
Cahda käsin caupungeita,
Weron tawoin taitawasti
Otti aiwan angarasti.
Meni miehellä monella
Cajanan Caupungin päälle, 30
Cuhun conheita cocoisi
Turun maalda tuoda käski,
Cuhun cuimmat culjetteli
Waiwoin waunuilla weteli
Tykit tynnyrin wetäwät, 35
Ambunewot angarimmat:
Cusa nousi corkialle,
Astui aina ahtehelle,
Pani pyssyt pyljymähän,
Kruuti kirnut kiljumahan, 40
Lujan linnan lijcutteli,
Wäen pienen peljätteli,
Cohdastansa Commendantin
Altihixi andamahan,
|Tulla tomulla Turulle 45
Caicki Cantzin cartanolle:
Saman linnan saatuansa
Kiwet coskehen cukisti,
Tuwat tuimalla tulella
Tuotti tuhaxi todella, 50
Culjetteli köyhät curjat
Turun taca turwattomat
Asujat alinomaiset
Parahimmat Pacolaiset:
Toipa tuolda tutcuttoman 55
Saipa sieldä saamattoman,
Rijstan ricasten howeista
Paldaniemen Pappiloista,
Pitäitä pitkin culki
Summattoman calun sulki: 60
Monda pilaisi pahasti,
Monda tappoi taitawasti,
Palais taasen paisununna
Kyrön kesä corterihin.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
4.
Wenäläisen waeldamisesta ländiselle[71] puolen syxyllä sen jälken.
Cauhia Casacan joucko
Tohti mennä Torniohon,
Josa Pohjan poica parat
Tawallansa tappeliwat,
|Saalihita sijnä saiwat 5
Caunihisti candeliwat,
Casacoilda caranneilda
Tappelusa tapetuilda.
Custa kiukuhun kihahdit
Keskenänsä Generalit, 10
Lähettiwät läpi öitä,
Costamahan cohdapäätä,
Toisen joucon jäätä myöden
Tappeluhun taitawamman,
Jotca caicki carcottelit 15
Tascuinensa Talonpojat,
Luicahtiwat Lulajahan,
Pikimäldäns Pijtimehen,
Suuren hypistit hywyden,
Saiwat rijstan, rickauden, 20
Toiwat Porot poikinensa,
Lappalaiset lapsinensa.
Tästä sanalla sanottu,
Lyhykäiseldä luettu:
Cuhun käändeli kätensä, 25
Oli onni ohjaxena,
Eipä auttann ambuminen
Taittu wastahan tapella,
Sillä Cuuluisa Cuningas
Carle waldias Wäkewä, 30
Oli poisa Poikinensa,
Wielä maalla wierahalla,
Herra heittänyt wihansa
Cansahansa caatanunna.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
5.
Wenäläisen julman menon muutoxesta, Wuon.[72] 1717.
Cosca Herra Hertta Carlen
Cuuluisimman Cuningamme
Toi jo pojes Turkin maalda,
Ruotzin rannoille rajoille,
Hämmästyiwät häwittäjät, 5
Wiholliset Wenäläiset,
Saiwat hopun housuhinsa
Kijrun cowan corwihinsa:
Czaari se sanomat saatti
Oudot orderit osotti, 10
Ettei maalla mainitulla,
Tehdä Toisen tuolla lailla,
Asetteli armostansa
Totisesta toimestansa,
Maalle Turun Maiden Herran, 15
Cansan parast catzomahan,
Laki miebet laitti cansa
Muolle, menot muutti maasa,
Laitti lascun laupiamman
Coco polo Pohjan maallen, 20
Otti weron Wenäjäxi
Wuosin Wasahan wedätti,
Lupaisi lujalla juuri
Wallastansa warsin suuri,
Codisamme costumahan, 25
Rauhasa rakendumahan,
Endisellä elämähän
Muodolla woiman mucahan.
|Herra hallitzi hywästi
Witzas wielä wisahasti, 30
Soppehen sauwasi saata,
Curituxes cuckarohon!
Aina armahda Jumala
Päästä päiwistä pahoista.
6.
Ruotzin Cuuluisan Cuningas Carlen XII tapaturmaisesta cuolemasta Wuonna 1718.[73]
Oho osaa onnetoinda!
Oho aicaa armotoinda!
Mitä cuulupi cujilda,
Mainitahan Ruotzin maalda?
Cuollut Culda-Cuningamme 5
Haudattuna Haldiamme,
Ammuttuna aiwon cautta,
Juutin maalla Juuttahilda,
Caunihin Caupungin alla,
Halli-Fredrichin nimeldä. 10
Me cuin calat cawelemme,
Madon pojat matelemme,
Paitzi päättä, Haldiatta,
Caitziatta, Catzojatta,
Josta surum suurenepi, 15
Endisestä enänepi;
Ainapa ajattelimme,
Pian toiwomme todella,
|Mustat menot muuttuvvaxi;
Mutta muutuit mustemmaxi. 20
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista.
7.[74]
Waldacunnan Pettäjän[75] Giörtzin hallituxesta ja hänen pahasta[76] lopustans.
Muiden muutosten seasa,
Waiwoisamme waikioisa,
Muistan miestä muutamata
Waldacunnan waiwajata,
Joca pani Panckohonsa 5
Laski caicki lauckuhunsa,
Yxin Caxin Carolinat,
Pienet Culda-penningiset:
Maahan rahoixi rakensi
Wasken palaiset walatti 10
Paperista parahimmat,
Saadan marcan maxawaiset,
Teki wisi willitystä,
Cuusi muuta cummitusta
Oli edes onduwaisen 15
Yxi silmän ylpeimmän,
Joiden cautta callihixi,
Caupungeisa caicki saatti,
Monda häijysti häwitti,
Capitalia cadotti, 20
Saatti pelin Perkelelle,
|Leikin lemmolle lisäisi;
Sill' cuin pojes poljettihin
Rahat marcoin maxawaiset,
Äkild äyrin cappaleixi, 25
Tyhjixi tawattomixi,
Moni murhaisi hänensä,
Tämän mailman majoisa,
Hirtti Hijdelle palaxi,
Sathanalle saalihixi: 30
Caicki käypi carwalleni
Muistuisa mieleheni.
Warjele wacainen Herra
Estä Laupias Jumala,
Jos olis aina annettuna, 35
Taiwahasta tahdottuna
Hänen hallita halulla,
Mielen jälkehen medellä,
Nijn jo caikin caatuisimme
Hulludesa huckuisimme; 40
Mutta Taiwahan talosta
Herra näki näitä töitä,
Piti waarin waiwastamme
Huolen hywän huudostamme,
Rijkin pettäjän peräti 45
Maahan cuuluxi cumarsi,
Böwelildä pölkyn päälle,
Paxu caula catkaistihin.
Näimbä wääräldä wähensi
Wallan Herra hurscahasti. 50
Aina armahda Jumala
Päästä päiwistä pahoista!,
8.
|Muutamista erinomaisista waiwoista samoina aicoina.[77]
Sanomat' en saata olla,
Meidän Maalla mainitulla,
Että waiwaiset wahingot,
Tapaturmasa tapahduit,
Cautta kyrön Cappalaisen 5
Andereas Afferenin,
Joc' ol' kirjat kirjoittanut,
Pahat Pismat Pijrtänynnä
Merta myöden menemähän
Ruotzin puolelle Poloinen 10
Netpä käändyiwät käsihin
Wihollisten wenäläisten,
Jotca cotihin cokiwat
Cartanohon carcaisiwat
Ottamahan orjaxensa 15
Pahan Pisman pijrtäjätä.
Pappi se pacohon pääsi
Pitäitä pitkin käwi;
Mutta cauhiat Casacat
Hänen Talosta tawotit, 20
Johon tuli Taipalelda
Matcustawa Maiden teildä,
Panit kijnni kiljumalla
Weiwät Turcuhun tomulla,
Cusa waiwoin waiwattihin, 25
Pijnattihin, Pijscattihin,
Kysyttihin kyllä taiten;
Culkenunna cuita maita,
Cutca työstä tietänewät
Owat ollet asamiehet? 30
Tästä työstä tietäjätä
Monda käärepi käsihin,
Monda Pappia poloista,
Monda muuta Musickata,
|Mitkä waiwuit waiwan alla 35
Turun Cantzin Cartanolla,
Mitkä pääsit pijscattuna
Surkiasti suomittuna;
Wasan Tori todistapi,
Weri Saunasta sanopi 40
Pappi parcain Poloisten,
Muiden miesten muutamitten.
Joudun jouckohon minäkin
Secottettu semmoisehen.
Waick' en tiennyt tehtäwistä 45
Kirjoista kirjoitetuista.
Istuin aiwan ilkiäsä,
Muuris Turun mustunesa,
Caxi cuutta wijcko cautta,
Cuusi päiwä päälle wielä. 50
Mutta Anders Affereni,
Tuolla wihdoin tuomittihin,
Cauhiahan cuolemahan,
Hirsipuuhun heilumahan,
Canssa Luckarin catalan, 55
Kellon-soittajan kyröstä,
Joc' ol' canssa cahlehisa
Mainituisa marckinoisa.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwista pahoista!
9.
Printzessan Crunauxesta Ruotzin Waldacunnan Haldiaxi jälken Cuningan[78] cuoleman. W. 1719.
Wielä Herra wirwottapi
Luotujansa lohduttapi,
|Cosca laitti laupiasti,
Pääxi meille wielä päätti
Ruotzin Perindö Printzessan 5
Ulrica Eleonoran:
Cuca tiesi: cunga cautta
Awun andapi Jumala?
Zionist sijs siunatcohon
Händä Herra holcohon, 10
Hädäsänsä haikiasa,
Waiwasansa waikiasa,
Warjelcohon waaroisansa,
Auttacohon armostansa
Cansan parast catzomahan, 15
Rauhan jo rakendamahan,
Täyttäköhön toimituxet,
Andacohon aiwoituxet,
Mielen jälken menestyä,
Itkustansa ihastua, 20
Päähän pangon Pärlycrunun
Caulahansa caunistuxen,
Ylistyxen ymmärryxen
Rinnoille ripustacohon!
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
10.
Wenäläisen lähetyxestä polttamahan[79] Ruotzin maata.
Käsky käwi Keisarilda,
Cowa Czarilda sanoma,
|Wiholliselda Wenäjän
Kesän tullesa kewäin,
Panna Purret purjehille 5
Lodjat lujat lainehille,
Ruotzin rannan rappailla,
Calut caicki caappailla,
Huonehet huomaitzemata
Caupungit, kylät Careilla, 10
Walkialla waiwutella
Cuumimmalla culutella:
Sotimiehet souteliwat
Tämän käskyn täytteliwät,
Monda maata maxawata, 15
Callistakin Caupungita,
Siellä häijysti häwitit,
Pohjinensa pojes poldit,
Rumaisetco rauta-ruukit,
Parahimmat paicat muutkin 20
Tuhax tulella tuletit,
Malmit merehen menetit,
Tawarat en taidackana
Kirjoitella Kiriahani,
Cuinga paljon paattihinsa 25
Corjasiwat conttihinsa:
Waldacunnalle wahingon
Saatit suuren Summattoman,
Sodan sytytit suruisen,
Ricoit rauhan rakennuxen 30
Jota Cullainen Cuningas,
Carle Wainaja wacainen
Tulduansa Turkin maalda,
Maalda wihdoin wierahalda
|Rackahasti rakendeli 35
Costannuxella cowalla.
Anta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
11.
Sen Suuren Ruhtinan Hessen-Casselista Fredrichin cruunauxesta
Ruotzin Cuningaxi Wuonna 1720.[80]
Herrain päiwill päätettihin,
Caunihisti catzottihin
Herra Hessen-Casselista
Suuri Ruhtinas sugusta,
Waldiaxi walittihin 5
Cuningaxi crunattihin,
Ruotzin Rijkin riskimmäxi
Waldacunnan wanhimmaxi;
Sillä Drottningi Totinen
Cuningaisen Culdacrunun, 10
Andoi Itze alttihixi
Mielisuosin Miehellensä.
Jalo Jacobin Jumala,
Iso Isä Isaakille,
Händä warsin warjelcohon 15
Cainaloisa candacohon.
Olcohon aina apuna,
Tuskis turwana, tukena,
Ettei wiecas wihollinen
Saisi sattua hänehen, 20
Nijncuin luulepi lujalla,[81]
Tehdä toivopi todella,
Zionihin saattacohon
Turvallansa tuottacohon,
Alle armon ottacohon, 25
Pyyriön päälle catzocohon,
Lainnatcohon laupiasti,
Hyvän onnen helmastansa,
Wierestänsä vijsahuden,
Sysätköhön sydämmehen, 30
Jkä päivät ilman alla,
Jstumahan istumella,
Pitkixi pidendäköhön,
Lemmesä levittäköhön,
Avuxi alimmaisille 35
Häijysti hävennehille
Rauhaisexi Rackahaxi,
Tehköhön tämän Jumala.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista.
Päätös.
Ei sanat sanohin puutu,
Wirret veisaten vähene,
Sanan laskusa sanovat,
Sauvon syvät Suomalaiset.
Wan mun puuttupi puheni, 5
Laulu virteni lacapi,
Sill on mulla mustat päivät
Covat kyllä caicki Choulut,
Sill on kipu kinttahasa,
Sillä vamma varpahasa, 10
Suoni sormia vetäpi,
Peucalota pacottapi,
Muret mieldä muuttelepi,
Aivoan ajatuttapi,
Pää on kieleni kipiä, 15
Cuiva curckuni käriä,
Sydän rinnasa sysäpi,
Hengi huonon huohottapi,
Eipä raiku raskas rinda,
Culje Curjan curcku torvi, 20
Waicka ainoiset asiat,
Wielä varsin vaatisivat,
Sijs minä vihdoin vijmesexi,
Rucouxen rohkiasti,
Cannan Callihin etehen, 25
Caickivallan Camarihin:
Anna Herra andehixi,
Laske lahjaxi Jumala,
Että lausun lapsen lailla,
Alla angaran elämän, 30
Poika parca puhun näistä,
Walittanen vaikiasti,
Tuimista vihasi töistä,
Costoistasi covimmista,
Jotka syndim' syngeimmät, 35
Jlman armot ansamehet,
Anna synnit andehixi,
Muista muinainen tapasi,
Laske laumas laitumelle,
Wieppä nijtul' vehnälle, 40
Cuivanon cosket cuiveinaxi,
Wedet vihdoin vähemäxi
Castamasta caulojame,
Culkemasta curckuhume,
Wedä vaivoist' vallallensa, 45
Jkehestä irrallensa,
Että Eija endisellä,
Muodollame muinaisella,
Laulaisima lapsinemma,
Sulle suuri Sangarimme. 50
Amen ainoa Jumala
Päästä päivistä pahoista.
* * *
1. Woi cuinga itze Herram, on meihin suuttunut, syndeinnä suurden tähden, covin vihastunut.
2. Woi Ruotzin Rijki raucka, cuing pahoin sun on käyn, ach sinä ihmis parca, cadu ja käänny päin.
3. Woi Jsän on hirmustunut, cuin asu Taivahas, piru on sangen riemastunut, ach cuing olem vaivas.
4. Woi Cuningastan cullaist, cuin cauvan pois on ollut, Jsän maan Jsää parast, Herra auta cotia.
5. Woi meitä turvattomi, cuin olem paimenet, poisa on racas Saari,[81] joc olis cainnut meitä.
6. Woi Saxa Wiroi Wijbori, cuing pahoin sun on käynyt, Saari on siellä naaburi, Ruotzin on vähendän.
7. Woi Suurta Suomen maata, cuka olis uskonut, monda tuhat vanha ja nuorda, on miekal cuoliax lyöty.
8. Woi tätä Pohjan maata, viel olet syndinen, varo sun Herra caata, alla rangaistuxen.
9. Woi Waassan Caupungia, siel on jo syndin[82] alcuns saan, ach Oulun kylä parca, suur pelco on sull ain.
10. Woi Pälkändehen Sota, cuin oli Suomen maali, siellä vuosi monda verta, Saari pääsi vallan pääll.
11. Woi sinuas Kyrön peldo, mimmonen olet nyt, ennen olit eloa täynnä, nyt cuopattu cuolluit.
12. Woi monda tuhat vaimo, on jäänyt leskexi, vihollinen vielä vaino, jättäin monda orvoxi.
13. Woi vihollisen miecka, cuin olet hirmunen, joca monda tuhat leickaa, ja on armotoin.
14. Woi cuinga monda ihmistä,[83], mihing olem joutunet, ach näitä covi aicoi, syyst olem ansainnet.
15. Woi cuinga monda ihmistä, nyt on jo pacojas, calustans irtaimest kijdiäst, jättäin caick jälken.
16. Woi cuinga monda vuotta, Sota on jo seisonut, cuin caicki kyllä tietää, angar aivan ollut.
17. Woi hirmuist viha vaino, cuin nyt on mailmas, Saari Pietari covin vaiva, Ruotzi olis rauhas.
18. Woi mikä loppu liene, nyt tällä julmudella, sot otta suuren pienen, cuoljaxi paiskele.
19. Woi cuinga suurel väel Saari on nyt merel, Herra auta meitä voimal, hädän ahtahan keskel.
20. Woi rackaus on poisa, laupiutt ei ollengan, armottomus on siasa. ei hyvä cuuluckaan.
21. Woi armotoinda cansaa, cuin on nyt mailmas, sijnä on meil cova ansa, pyrkikäm sijtä pois.
22. Woi viholliseni yldy, uhka caick hävittä, älä aina syndijn mielly, Herra vaivat lievittä.
23. Woi surutoinda sielu, joc ei jo huoline, an rucous jo cuulua, nijn Jsä leppyne.
24. Woi julmia synnin orija, joit on nijn monda, ei lainna Herrall corvia, cuuleman sen äändä.
25. Woi Ruotzin Suomen lapset, lacka pois synnistä, Jesuxen nimen käändykät, pois veren vioista.
26. Woi vanhurskaita Herra, jo covin duomitze, rangaista tahto kerran, syndistä cansansa.
27. Woi cuin me olem sota nähnet, seitzemän toist kymend vuotta, miecka vielä nytki välky, Herra jo loppu tuo.
28. Woi koreut ja prameut, cuin nyt on ihmisil, sen tähden Jumal rangaise, cadottaa vijmmeisellä.
29. Woi älä sinä ole, nijn cova corvanen, käänny ja Herraa cuule, jo Jesuxen nimen amen.
Viitteet:
[1] On erittäin painettu aikakauskirjan "Suomen" III:nen jakson 3:ssa osassa, mutta sittemmin on professori E. N. Setälä löytänyt alkuperäisen kappaleen Calamniuksen runoja (ks. Suom. Kirj. Seuran keskustelemukset vv. 1893-4, s. 89).
[2] Säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.
[3] Ks. Tuomas Pitzénin suomalaista kirjettä Kirjallisuuden Seuran arkistossa (arkiston n. 1888).
[4] Ks. tämän julkaisun III:tta osaa.
[5] Vertaukset ovat tehdyt Kirjallisuuden Seuran arkistossa säilytettävän E. Creutleinin luettelon avulla, johon on poimittu Gananderin Sanakirjassa tavattavat runosäkeet.
[6] Säkeiden, ja numerosta 10 alkaen, toisintojen järjestysnumerot on julkaisija lisännyt. Samoin puuttuvat alkuperäisestä käsikirjoituksesta numero 0 ja kirjaimet a, b, c j.n.e., jotka ovat viittausten helpottamiseksi lisätyt.
[7] Säkeiden 8-12 alle on vedetty viiva.
[8] Korjattu: raucka.
[9] Korjattu: kiwut.
[10] Säkeiden 17-18 alle on vedetty viiva.
[11] Muutettu: [Katehen] [korwan].
[12] Ensimäinen vokaali sanassa epäselvä.
[13] Korjattu: järheytä.
[14] Sanassa on h:n alla jotakin muuta.
[15] Säe poispyyhitty.
[16] Viimeisen o:n alla ollut e.
[17] Toisen tavuun vokaali on epäselvä.
[18] Sana on poispyyhitty.
[19] Säkeet 88-94 poispyyhityt.
[20] Sanassa on x:n alla ollut h.
[21] Nähtävästi Rautalammin silloinen kirkkoherra J. F. Boucht.
[22] Lausetapa tavataan Lönnrotin sanak. asti (ks. Hyhämöitellä).
[23] Berghin käsialan näytteistä olen kiitollisuuden velassa lehtori Imm. Berghille, joka niitä hyväntahtoisesti jätti käytettäväkseni.
[24] Vertaukset ovat tässä, samoinkuin edellisessä tutkimuksessa, tehdyt E. Creutleinin luettelon avulla; mahdollista on, että vertauskohtia on jäänyt huomaamatta, kun sanakirja vielä on lopullisesti tarkastamatta ja vanhat ja uudet runosäkeet ovat sekaisin.
[25] Käsikirjoituksessa ovat säkeet kirjoitetut yhteen menoon ollen ainoastaan pilkuilla toisistansa erotetut. Säkeitä alottavat pienet kirjaimet on julkaisija muuttanut isoiksi ja lisännyt sivuun järjestysnumerot ja välimerkit. Hakasien välissä olevat kohdat puuttuvat käsikirjoituksesta. Runoissa n. 1, 4, 6, 7, 18 ei käsikirjoituksessa ole mitään päällekirjoitusta, vaan on sellainen painettaessa lisätty.
[26] Luettava eineh-Euko, kuten säkeet Nouse ennen Eine-eukko, Hengenhaltia havaitse, Ennen noian nousemista (ks. Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, s. 253), ja se mitä edellä sivulla 29 on sanottu, todistavat.
[27] Luettava noijan, ks. muist. 2 ja siv. 29.
[28] Sanassa on toisen tavuun vokaali epäselvä.
[29] Sanan alkukirjain ollut w.
[30] Epäselvä; Arvidsson on lukenut: Kolmet.
[31] Sanan loppu epäselvä.
[32] Sulkumerkit ovat erilaista mustetta kuin itse säkeet.
[33] Sanan lopusta pyyhitty joku kirjain pois.
[34] Sulkumerkit ovat erilaista mustetta kuin itse säkeet.
[35] Alla ollut: Tulisellen.
[36] Sanan loppu on epäselvä.
[37] Runon loppuun on kirjoitettu seuraava tähän paikkaan kuuluvaksi osotettu lisäys:
Kuin etsäs hyfwällä seisok,
Nin seisot sen nimellä,
Tunge hijsi turiackosi,
Paha hengi paitojansi, 5
Tuckehexi tuiman räiän,
Paikaksi pahan wäraiän,
Sitehexi hien silki,
Hijen kalfwo katehexi,
Jott eij maito mahan joufwack, 10
Tulkohon jumalan tunti,
Herran tahto tammuohon,
Wasten mäitä waiwaisiä,
Wastoin waimon kantamita. 15
Hurus wäinän tyttäriä,
Lemmas laukan hattaria,
Suo muron murotottawia,
Werasta sinun wäkensi,
Wänä sinäik wähenek, 20
Turjan tunti pahtahasa,
Sarajan salmen suhun.
Leneckö minusa miestä,
Ukon pojasa urosta,
Wangamoisesa warowa, 25
Tämän pulinan purkaiata,
Tämän jaxon jaxajata?
Hikoako hiten runa,
Kastuko manalan karfwas
Tietä tuonen jostesahan, 30
Kipu tytti tuonen neito?
[38] Alla ollut: etäekin.
[39] Sanan viimeisen tavuun alla ollut jotakin muuta.
[40] Tämän jälkeen seuraavat ne säkeet, joiden paikka viittauksen mukaan on 9:nen runon 22:sen säkeen jälessä, jonne ne ovat rivinalaiseen painetut.
[41] Korjattu: harawan.
[42] Jälkimäisten tt:tten alla lienee ollut: hti.
[43] Epäselvä.
[44] Lisätty.
[45] Seuraavat ss. ovat käsikirjoituksessa 5:nen runon lopussa, jonka 20:nen säkeen, samoinkuin tämän runon 22:sen säkeen jälessä on f.
Tien takaisen tammamata,
Äpä kelfwon käsimätäk,
Kifweksi kickiäldä,
Kannocksi kakialta,
Mäkäräcksi manjuosialta, 5
Anna juosta joutusasti,
Wikewästi wiletällä,
Tufwo tuohisa tulinen (korjattn: tulillen),
Kaunakaisa kartanollen.
[46] Alla: wäräjänsi.
[47] Alla: häisa.
[48] Sana on poispyyhitty.
[49] Alla: pujettella.
[50] Alla: sulissan.
[51] Korjattu: kärmehetä.
[52] Jälkimäinen ä:n pilkku poispyyhitty.
[53] Sana on poispyyhitty.
[54] Jälkimäinen ä:n pilkku poispyyhitty.
[55] Poispyyhitty: etc.
[56] Sana on poispyyhitty.
[57] Ensimäinen a epäselvä.
[58] Poispyyhitty: rupaisen s.
[59] Sana on poispyyhitty.
[60] Alla: neitusia.
[61] Loppu epäselvä; poispyyhitty.
[62] Antti Törnuddin käsialasta ks. siv. 2.
[63] Osaksi ovat Sururunot jo kerran ennen uudestaan painetut Yrjö Koskisen teoksessa "Lähteitä Ison Vihan historiaan", ks. ss. 378-86.
[64] B. Puuttuu
[65] B. Polosella
[66] B. Wasasa, 1778. Prändätty Georg Wilhelm Londicerildä — 1. B.
Sydäntä — 2. Woima hywä hyppysisä — 3. B. Paperin päälle — 4. B.
Lengihini — 5. B. täällä — 6. B. Polosella — 14. B. Enimbiä — 18.
B. Työhön tähän taitamaton — 19. B. Jollei.
[67] B. Puuttuu. —
[68] A. silloin; B. Puuttuu. — 6. A. Caritzat Capainensa, T. korj.: C-t Emänsä kansa; B. Karittat Emänsä kansa — H. A. Weipä hevot heinikoista, T. korj.: Hewosetki heinikosta; B = T:n korjaus — 12. B. Warsonensa — 16. A. istumelda; B = A — 19. A. orijxensa; B = A — 20. A. Ainoixi aljoixensa, korj.: Ainosixi aljoixensa; B. A—i aljoxensa — 21. A. vallitsi, T. korj.: vallihti; B. wallitti — 22. A. Kaunehimat; B = A — 26. A. pahoin, T. korj.: pahon; B—T:n korjaus — 28. A. Capaloitzi calvosista; B. Kapaloitti kalwosista — 29. A. Rakens raadon, T. korj.: Raadon ratki, mutta ratki poispyyhitty ja uudestaan korj.: Nosti raadon; B = T:n myöhempi korjaus — 32. alcoisen, T. korj.: alkosen: B = T:n korjaus — 40. A. Tinaset; B = A — 41. A. punanen; B = A — 45. A. puhkoi, T. korj.: puhko; B = T:n korjaus — 46. A. sormen cansa, T. korj.: sormillansa; B. sormellansa — 47. B. Polti — 48. B. Weittellänsä — 49. A. Selkä nahan seitzemäldä; B. Selkä nahan seittemältä — 52. A. avennosa; B = A — 54. A. Packaisesa, T. korj.: Pakkasesa; B = T:n korjaus — 56. A. nijncuin, T. korj.: nijnkun; B = T:n korjaus — 57. A. lohkeis, T. korj,: lohkes; B = T:n korjaus — 59. A. catkeilit, T. korj.: katkesiwat; B = T:n korjaus — 60. A. putosit, korj.: putoisit; B. putosit — 61. A. solmeisi polosten, korj.: solmesi p—n; B. solmesi polosten — 62. A. Hamppu; B = A — 64. A. coivuisella, T. korj.: koivusella; B = T:n korjaus — 66. Jlda caudet, T. korj.: Jlda kaudet, B = T:n korjaus — 70. A. vaivaa; B = A — 73. A. hiopi, T. korj.: hiwopi; B = T:n korjaus — 78. A. vaivaisilda, T. korj.: vaivasilta; B = T:n korjaus — 78 1/2 A. Ilman työttä työlähintä, Ilman waiwoa wähintä, T:n käsi; B = A — 79. A. taipumatta, T. korj.: tuiman lailla, uudestaan korj.: tuimudella; B = T:n myöhempi korjaus — 80. B. Omasutta — 81. A. vircois vihdoin, T. korj.: virkos vihdon; B = T:n korjaus — 83. A. cuin loppui, T. korj.: kun loppu; B = T:n korjaus — 84. A. Onduilda, T. korj.: Onduwilda; B = T:n korjaus — 85. A. Cavallieri, T. korj.: Kavalierin; B = T:n korjaus — 86. A. Pani — ponnehille, T. korj. Saatti — petollisen; B. Pani — petollisen — 86 1/2 A. Walhe sanoman sysäsi, T:n käsi, B = A — 88. A. Jälill' vielä jäänehille, korj.: [Vielä] [jälill'] [jäänehille]; B = korjaus — 89. A. Korj.: Jos Te juuri julkiasti, T:n käsi; B = T:n korjaus — 91. A. Czarelleni; B. saattasitta — 92. B. Itten — 93. A. mielistymme; B = A — 94. A. lujaxi hyvin, T. korj.: luvan lujaxi; B = T:n korjaus — 94 1/2. A. Wakasexi wahwan kirjan, T:n käsi; B = A — 95. A. lupasi lujalla, T. korj.: lausu laupialla; B. Nijnkun l-u l-a — 96. A. T. poispyyhkinyt — 97 1/2. A. Lempiöillä leuwollansa, T:n käsi; B. Leppiöillä l-a — 98. A. T. poispyyhkinyt — 102. A. sauvulengit; B = A — 105. A. cuules; B = A — 107. A. vero; B = A — 108. B. Säe puuttuu; sen sijassa on: Kaicki raha kannettuna — 109. A. Parttian; B = A — 111. A. vacoisi, T. korj.: vakosi; B = T:n korjaus — 112. A. samoisi, T. korj.: samosi; B = T:n korjaus — 113. A. arvoillansa, T. korj.: arvollansa; B = T:n korjaus — 114. A. aivoisansa, T. korj.: aivosansa; B = T:n korjaus — 116. A. Talon Poicain; B = A — 118. A. ahteita — 121. A. Joutuasti (?), T. korj.: Joutusasti; B = T:n korjaus — 122. A. Nijncuin, T. korj.: Nijnkun; B = T:n korjaus — 124. A. Pujetteli puiden juuret, korj.: Puetteli juuret puiden — 125. A. avaisi, T. korj.: avasi; B = T:n korjaus — 127 A. vijmeisetkin; B. wihdon wiimmesetkin — 129. A. paistoi, T. korj.: paisto; B. pijskas, paisto — 130. A. kiristi; B = A — 132. A. Cammarihin — 133. A. aarni haudat; B = A — 135. B. muuttu — 138. A. Maantiellä maja siamme; B = A — 139. A. Kircko tiemme; B = A — 140. B. Mettän — 141. A. cumppanimme; B = A — 142. A. päivä paistehemme, T. korj.: päivät paistehemme; B = T:n korjaus — 143. A. tiennyt; B = A — 145. A. packaisen, T. korj.: pakkasen; B = T:n korjaus — 149. A. hengensäckin; B = A — 150. A. Vaipui pojes, T. korj.: Vaipu pojes; B. Waipu poijes — 152. A. caatui, T. korj.: kaatu; B = T:n korjaus — 158. A. mäjeldä, korj.: mäeldä — 160. A. vehgoista; B. wehwosta — 161. A. särpimexi, korj.: särpymexi; B = korjaus — 164. A. Colon heitti; B = A — 169. A. Täyty nyt; B = A — 170. A. toisen, T. korj.: toisten; B = T:n korjaus — 172. B. Raatelemaan — 173. A. Wijmein suostuit, T. korj.: Wijmen suostut; B. Wijmen suostut — 174. A. poloisten, T. korj.: polosten; B = T:n korjaus — 176. A. Waivaista, T. korj.: Waivasta; B = T:n korjaus — 177. A. laitumelda, T. korj.: laitumella; B = T:n korjaus — 180. A. sanua; B = A.
(2.) 3. A. Poloisella, T. korj.: Polosella; B = T:n korjaus — 6.
B. Muuton — 10. B. Tapulista — 11. A. enä; B = A — 15. A. nyt; B
= A — 16. A. vajeltaneme, T. korj.: vaeltanemme — 21. A. caivoi,
T. korj.; kaivo; B = T:n korjaus — 23. A. Rijsui ruhtoi, T. korj.:
Rijsu ruhto; B = T:n korjaus — 24. A. sulloi, T. korj.: sullo; B
= T:n korjaus — 25. A. ilda cauden — 30. A. Näin oli, T. korj.:
Näin ol — 31. A. mieli suosin; B = A — 32. B. kedolle — 33. A.
corttelia; B = A — 35. B. Ainua.
[69] A. Puuttuu —
[70] Päällekirjoitus B:ssä: Wenäläisen järjettömästä elämästä ja Pohjan maan waiwosta Wuonna 1716. — 1. A. polosten; B = A — 3. A. cuin — lujasti, korj.: kun — lujalla; B = korjaus — 4. B. Kerskasimme — 9. A. Cantoi, T. korj.: Canto; B = A — 13. A. pelduansa, T. korj.: peltuansa; B = A — 16. A. äjestä; B = A — 19. B. kun — 20. A. tulluckana, T. korj.: tullukkana; B = A — 22. A. Cocohon coottuata, T. korj.: Tuskin [coottu] [cocohon] — 23. A. Ruska; B = A — 25. A. Marchiskeli, T. korj.: Marsiskeli; B = T:n korjaus — 29. A. miehillä monilla; B = A — 30· A. Cajanan Caupungin päälle, T. korj.: [Päälle] [Kaupungin] [Kajanin]; B = T:n korjaus — 31. A. conehita, korj.: conheita; B. koneita kokosi — 34. A. Waivoin, T. korj.: Waivon — 36. A. Ambu neuvot; B = A — 42. A. Wäjen, T. korj.: Wäen — 44. A. Altihixi, T. korj.: Alttihixi; B = T:n korjaus — 45. A. turulle; B = A — 55. B. tutkattoman — 61. A. pilasi; B = A — 62. A. tappoi, T. korj.: tappo; B = T:n korjaus — 64. A. cortelihin; B. korttelihin.
[71] A. Ländisellä; B = A - 9. A. kiuckuhun; B = A — 12. A. cohda päätä, T. korj.: kohta päätä; B = T:n korjaus — 16. A. Taskuinensa, T. korj.: Taskunensa; B = T:n korjaus — 18. A. Pikimäldäns; B = A — 20. A. rickahuden, T. korj.: rikkauden — 24. A. lujettu — 27. A. Eipä auttanut, T. korj.: Turha tuiki; B = T:n korjaus — 28. A. Taittu vastan tapella, T. korj.: Tappeluhun tawotella; B. Tawotella tappeluhun — 29. A. cuuluisa, T. korj.: kuulusa; B = T:n korjaus — 30. A. CARL — 35. B. Ainua.
[72] A. W:a; B. Wuonna — 2. Cuningaamme; B = A — 3. A. poies — 7. A. hosuhunsa, T. korj.: housuhinsa — 8. A. Kijruun; B = A — 9. A. Saari — 16. A. Cansan parast, T. korj.: Hywää kansan; B = T:n korjaus — 18. A. Muolle, T. korj.: Muuton; B = T:n korjaus — 20. A, maalle; B = A — 23. A. Lupaisi, T. korj.: Lupasi; B = T:n korjaus — 26. A. Ruasame rakendumahan, T. korj.: Rauhan alla rakendumaan; B. Rakentuman Rauhan alla — 27-8. B. Puuttuvat — 30. A. Witzais vielä, T. korj.: [Wielä] [vitza]ns, uudestaan korjattu: [Wielä] vitzajs; B. Wielä witzaas — 33. A. armahin; B = A — 34. A. päästää.
[73] A. cuningan — A[nn]o 1718; B. Ruottin kuulusan Kuningan Carle kahdentoistakymmenennen tapaturmasesta Kuolemasta Wuona 1718 — 3. A. cuilda; B = A — 4. B. Ruottin — 5. A. culda cuningame, T. korj.: kulda kuninkame; B. kulta Kuningaamme — 9. A. Caunihin caupungin, T. korj.: [Kaupungin] [caunihin]; B = T:n korj. — 10. A. Friedrichin; B. Fredrikin — 11. A. cuin — kävelemme, T. korj.: kun — k-e; B = T:n korjaus — 14 B. Kaittiatta, kattojatta — 16. A. surun, korj.: suru; B = suru suurenewi — 16. B. enänewi — 19. A. muuttuaxi — 20. A. Säe T:n kädellä lisätty — 21. B. Ainua.
[74] Tämä runo puuttuu toisesta painoksesta. —
[75] A. ylös auttajan —
[76] A. Puuttuu — 2. A. Waivoisamme, T. korj.: Waivosamme — 8. culda penningiset, T. korj.: kulta j.n.e. — 9. A. rahoixi, T. korj.: rahoxi — 10. A. palaset — 12. A. Sadan — 16. A. silmä — 22. A. lisäisi, T. korj.: lisäsi — 23. A. Sill cuin, T. korj.: Niimpä, siinä; molemmat poispyyhitty — 24. A. Rahat markoin, T. korj.: Sillon markon — 25. A. Äkild, T. korj.: Kaikki — 26. A. Tyhixi tawattomixi, T. korj.: Tuskin tuota tekewäksi — 27. A. murhaisi, T. korj.: murhasi — 33. A. Warjele vakainen, T. korj.: Warjeli vakanen — 34. A. Estä, T. korj.: Laitti, korj.: Laitto — 35. A. Jos olis, T. korj.: Ettei — 38. A. Mielen jälkehen medellä, T. korj.: Mieltä myöden menetellä — 38 1/2. T:n kädellä lisätty: Waltakunnan waiwutetun, Kansan Kansa Köyhtynehen (korj.: Tuiki Kansan Köyhtynehen), Wielä wihdon wiimmesetkin (korj.: Olis j.n.e.) — 39. A. Nijn jo caikin caatuisimme, T. korj.: Meistä kaikki kaatanunna, korj.: Wäen j.n.e. — 40. A. huckuisimme, T. korj.: huckannunna — 47. A. päällä — 48. A. catkastihin — 49. A. Näimbä, T. korj.: Wallan — 50. A. Wallan Herra, T. korj.: Herra hywä.
[77] A. Muutamista erinomaisista vaivoista samoina aicoina, T. korj.: M—a e—a v—a samona aikona; B. Muutamista erinomasista waiwosta samona aikona — 3. A. vaivaiset, T. korj.: vaivaset; B = T:n korjaus — 4. A. Tapaturmasa tapahduit, T. korj.: Tapaturmaa tawottiwat; B = T:n korjaus — 5. A. Cautta Kyrön Cappalaisen, T. korj.: Kuulu Kyrön Cappalaisen; säe merkitty kuulumaan seuraavan säkeen jälkeen — 6. A. Andereas Afferenin, T. korj.: Kautta A—s P—n; säkeen paikasta ks. edell.; 5-6. B. Kautta Anders Afferenin, Kuulu Kyrön Kappalaisen — 7. A. Joc oli kirjat kirjottanut, T. korj.: Joka j.n.e.; B = T:n korjaus — 10. A. poloinen, T. korj.: polonen; B = T:n korjaus — 11. A. käändyivät, T. korj.: käändyvät; B = Nepä kääntywät — 14. A. Cartanoihin carkaisivat, T. korj.: Kartanoihin karkasivat; B = T:n korjaus — 16. A. pijrtäitä, korj.: pijrtäjätä; B. pijrtäitä — 18. A. Pitäjästä — 25. B. waiwon — 28. A. Culkemahan cuita maita, T. korj.: [Kuita] [maita kulke]nunna; B = T:n korjaus — 30. A. ollehet osa miehet, T. korj.: olleet osa miehet; B. olleet osamiehet — 32. B. käärewi — 33. A. poloista, T. korj.: polosta; B = T:n korjaus — 35. B. waiwut — 41. A. polosten; B = A — 43. A. Jouduin, T. korj.: Joudun; B = T:n korjaus — 44. A. Sekoitettu semmoisehen, T. korj.: S—u semmosehen; B. Sewotettu s—n — 45. A. Waick en tienny, T. korj.: Ehken tiennyt; B = T:n korjaus — 46. A. Kirjoista kirjotetuista, T. korj.: Kirjosta k—a; B = T:n korjaus — 47. B. Istun — 48. A. mustuneesa; B = A — 49. A. Caxi cuutta vijckocautta, T. korj.: Kaxi kuuta vijkkokautta; B = T:n korjaus — 52. B. wihdon — 54. A. Hirsi puuhun — 55. A. Cansa; B = A — 56. A. Kellon soittajan; B = A — 57. A. Joca oli cansa cahlehisa, T. korj.: Saatu samon kahlehisin; B = T:n korjaus — 58. A. Mainituisa marekinoisa, T. korj.: Mainituihin markkinoihin; B = T:n korjaus.
[78] A. Cuningahan; B. Kuningaan — 3. B. laitto — 6. A. Ulrican; B = A — 8. B. antawi — 9. A. Zionist siis, T. korj.: Zionista; B = T:n korjaus — 0. A. holhocohon; B = A — 12. A. Waivasänsa vaikiasa, T. korj.: Alla vaivan vaikeimman; B = T:n korjaus — 13. A. vaaroisansa, T. korj.: vaarosansa; B = T:n korjaus. 15. A. Cansan parast catzomahan, T. korj.: Hywää kansan katzomahan; B = T:n korjaus — 16. A. Rauhan jo rakendamahan, T. korj.: Rauhasa rakentumahan — 18. A. aivotuxet; B = A — 19. B. Mieltä myöden — 21. A. päärly crunun; B = A — 23. A. Ylistöxen — 25. B. Ainua.
[79] A. poltaman; B. polttamaan — 3. A. Puuttuu; B. samoin — 5. A. purjet purjehille, T. korj.: wäen Paatin päälle; B = T:n korjaus — 6. A. Lodiat — lainnehille; B. Lodjat — lainehille — 7. A. Ruotzin rannan rappailla, T. korj.; [Rappailla] [Ruotzin] [rannan]; B. Rappailla Ruottin rannan — 8. A. Calut caicki caappailla, T. korj.: Kalun kaiken kuljetella; B = T:n korjaus — 8 1/2. A. T:n lisäys: Pojes maalta mainitulta, Wenäjälle waiwaella; B = T;n lisäys: Pojes j.n.e. — 9. A. Huonehet huomaitzemata, T. korj.: Joucko julma huonehia, (toinen korjaus epäselvä); B = T:n korjaus — 10. A. Caupungit kylät careilla, T. korj.: Kaupungeita Kauniina; B = T:n korjaus — 10 1/2. A. T:n lisäys: Kaikki Kylät köyhimmätkin; B = T:n lisäys — 11. A. vaivutella, T. korj.: vaivuttapi (alla jotakin muuta); B. waiwuttawat — 12. A. Cuumimalla culutella, T. poispyyhkinyt ja pannut sijaan: Tuli Kuumalla tulella; B = T:n lisäys — 13. B. sorkeimmat — 14. A. Tämän käskyn käyttelivät, T. poispyyhkinyt ja lisännyt sijaan: Kansa karhua pahembi (korj.: pahemmat), Ahnehembi (korj.: Ahnehemmat) Suden suuta; B = T:n korjattu lisäys. — 16. A. Caupungita, T. korj.: Caupungia; B = T:n korjaus — 18. A. Pohijnensa poies; B. Pohijnensa poijes — 19. A. rauta ruukit; B. Rumasetko Rauta ruukit — 21. A. Tuhax tulella tuletit, T. korj.: Saatot tuhaxi tulella; B = T:n korjaus — 24. A. Kirjotella — kirjanani; B. kirjahani — 25. A. paljo; B = A — 26. A. conttihinsa; B = A — 29. A. surusen; B = A — 31. B. kullanen — 32. A. vakainen, T. korj.: vakanen; B = T:n korjaus — 34. A. vihdoin, T. korj.: vihdon; B = T:n korjaus — 37. B. Ainua.
[80] A. Sen suuren Cuningan (T. korj.: Ruhtinan) Hessen Casselista Friedrichin crunauxesta (T. korj.: krunauxesta) Ruotzin Cuningaxi (T. korj.: Kuningaxi) Wuonna 1720; B. Sen suuren Ruhtinan Hessen Caszelista Fredrikin Kruunauxesta Ruottin Kuningaxi Wuonna 1720 — 1. A. päätettijn, korj.: päätettihin: B. Päivill' Herrain — 3. A. Hessen Casselista; B = A — 7. B. Ruottin — 10. A. culda cruunun; B = A — 11. B. Anto itte — 12. B. Mieli suosin — 16. A. Cainalosa, T. korj.: Kainalosta; B. Kainaloista — 17. A. Olcohon aina apuna, T. korj.: [Aina] [olkohon] [apuna]; B = T:n korjaus.—
[81] Tästä alkaa kopion mukaan painettu osa (ks. siv. 62). 21. T. korj.: Nijnkun; B = T:n korjaus — 25. T. korj.: [Armon] [alle] [ottakohon]; B = T:n korjaus — 29. Korj. vijsauden; B = korjaus — 35. T. korj.: Kansan Kaunihin avuxi, Alamittaisten autudexi; B = T:n korjaus — 36. T. korj.: Jotka huiki hävennehet; B = T:n korjaus — 36 1/2 T:n lisäys: Kokonansa Köyhtynehet, Sortunehet sodan alla; B = T:n lisäys — 37. T. korj.: Rauha rakkahin J[uma]la; B = T:n korjaus — 38. T. poispyyhkinyt — 38 1/2 T:n lisäys: Lepo meille mieluhinen, Suurin lahja surun alla (korj.: anto [suurin] [surun alla]), Lahja olis onnellinen; B = T:n korjattu lisäys — 1. T. korj.: sanoen; B = T:n korjaus — 3. B. Sananlaskusa — 7. T. korj.: Sillä; B = T:n korjaus — 9. T. korj.: Sillä; B = T:n korjaus — 14. B. Aiwuan — 21. B. ainoset — 23. Korj.: mä vihdon; B = korjaus — 27. B. antehexi — 34. T. korj.: Costostasi; B = T:n korjaus — 35. B. synnit — 36. T. korj.: ansanehet; B = T:n korjaus — 37. T. korj.: antehixi; B. antehexi — 38. T. korj.: muinanen; B = T:n korjaus — 40. B. nijtull' — 41. T. korj. Kuiva; B = T:n korjaus — 42. T. korj.: vihdon; B = T:n korjaus — 45. B. waiwost' — 48. T. korj.: muinosella; B = T:n korjaus — 49. T. korj.: Laulasima; B = T:n korjaus — 51. B. Ainua — Tähän loppuu toinen painos.
[82] Alkuaan lienee ollut: Saarin —
[83] Sana on poispyyhitty.
[84] Korjattu:. Woi meitä ihmis parcoi.